Vilja Eerikan tarina – Painajainen, josta tuli totta

Vilja Eerikan tarina – Painajainen, josta tuli totta

Ajatuksia kirjasta Eerika (V.Miettinen, Deadline Kustannus Oy)

Väkivalta. Niin julmaa. Kaikkein julmimman muodon se saa kun se kohdistuu pieneen viattomaan lapseen. En tarkoituksella ajoittanut tämän kirjan lukemista juuri Halloweenin kynnykselle, mutta tässä sitä nyt ollaan. Vera Miettisen kirjoittama kirja kertoo hyytävän ja äärimmäisen iljettävän kauhutarinan, joka valitettavasti sattuu olemaan totta. Tarina kertoo tytöstä nimeltä Vilja Eerika.

Pitkään mietin pystynkö lukemaan kirjaa lainkaan. Oma lapseni syntyi suurin piirtein samoihin aikoihin kuin Eerika, ja silloin kun Eerikan tapaus nousi julkisuuteen, en pystynyt millään lukemaan sen karmaisevia yksityiskohtia iltapäivälehtien sivuilta. En voinut kuvitella miten joku voi tehdä niin hirveitä tekoja pienelle, suloiselle ja viattomalle lapselle.

Nyt päätin kuitenkin tarttua kirjaan, vaikka edelleen pelkäsin mahdollisia reaktioitani. Kirja ei onneksi mässäile murhalla lainkaan, kirja vain kertoo Eerikan tarinan. Kirjassa on kuitenkin paljon todella häiritseviä yksityiskohtia kaikesta siitä kauheudesta mitä Eerika joutui lyhyeksi jääneen elämänsä aikana kokemaan. Kirja kertoo myös tarkkaan siitä miten eri sosiaalityöntekijät, lääkärit, terveydenhoitajat, opettajat, läheiset ja jopa naapurit näkivät ja raportoivat merkkejä kaltoinkohtelusta, mutta kukaan ei silti pystynyt estämään Eerikan kuolemaa. Herää kysymys, miksi?

Kirjaa lukiessa kävi ilmi, että Eerikan elinoloja ei selvitetty riittävän hyvin edes siinä vaiheessa kun hänet oli sijoitettu kiireellisesti. Myöskään tieto ei siirtynyt hoitavien tahojen kesken, joten yhteistyö oli riittämätöntä.
Miettinen kirjoittaa, että vielä nykyäänkään tieto ei liiku riittävän hyvin, mutta sen verran edistystä on tullut, että kaikissa lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä lapsi tavataan heti.

Taustalla vakavia personaallisuushäiriöitä

Eerikan murhaajat Touko Tarkki ja Sirpa Laamanen istuvat tällä hetkellä elinkautisia tuomioitaan. Laamanen ei ole missään vaiheessa osoittanut katumusta ja hänellä onkin todettu epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö sekä viitteitä psykopatiasta. Eerikan isällä Tarkilla on todettu riippuvainen persoonallisuushäiriö, joka on voinut altistaa Laamasen harjoittamalle manipulaatiolle. Mikään persoonallisuushäiriö ei kuitenkaan oikeuta murhaamaan ja molemmat olivat tekohetkellä syyntakeisia eli ymmärsivät tekojensa seuraukset.

Kirjan perusteella Eerikasta välittyi kaiken ahdingon alta iloinen, reipas ja elämäniloinen kuva. Miettinen kuvaa myös sitä kuinka lapsi rakastaa vanhempiaan kaikista heidän aiheuttamista kauheuksista huolimatta. Viaton pieni lapsi, joka maksaa vanhempiensa synneistä. Niin surullista, niin lohdutonta.

Toivottavasti Eerikan kohtaloa ei tarvitse enää kenenkään muun kokea. Lopuksi haluan lähettää voimia kaikille Vilja Eerikan läheisille elämänmittaiseen surutyöhön.

Lisätietoa kirjasta löydät täältä.

Lisää blogikirjoituksiani täällä.

Ratkaisukeskeinen Brief Coaching

Ratkaisukeskeinen Brief Coaching

Kirjareferaatti/kirja-arvostelu kirjasta Brief Coaching, Ratkaisukeskeinen näkökulma (C. Iveson, E. George, H. Ratner)

”Jos meillä ei ole ääntä, muut piirtävät maailman rajat ja lopulta menetämme paikkamme siinä.”

Brief Coaching on vahvan ratkaisukeskeinen kirja, joka katsoo ratkaisukeskeisyyttä valmennuksen näkökulmasta. Kirjassa sanotaan, että käytännössä ratkaisukeskeinen valmennus ja ratkaisukeskeinen terapia ovat sama asia. Brief coaching on yksi ratkaisukeskeisen valmennuksen lähestymistavoista, joka antaa eniten tilaa asiakkaalle ja on kestoltaan lyhin. Brief Coachingissa keskitytään vikojen sijasta voimavaroihin, kartoitetaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia ja tutkitaan mikä on jo edistänyt toivotun tulevaisuuden toteutumista. Brief Coachingissa uskotaan, että asiaskas on elämänsä kaikkien osa-alueiden asiantuntija.

Kirjassa painotetaan, että ratkaisukeskeisen valmentajan ei tulisi kysellä asiakkaalta enempää kuin on kulloisenkin tehtävän osalta tarpeen. Valmennuksessa ei myöskään takerruta siihen, että asiakkaalla on ongelmia, vaan osoitetaan ymmärrystä ja uskoa siihen, että asiakkaalla on hyvä syy haluta muutosta elämäänsä. On tärkeää, että asiakasta kuunnellaan rakentaaksemme uutta, ei ymmärtääksemme ongelmaa. Kun asiakkaan kanssa löydetään uusia voimavaroja, niiden avulla asiakas kykenee ratkaisemaan ongelmansa. Kun asiakkaat löytävät näitä voimavaroja, on todella tärkeää juhlistaa niitä ja keskustella siitä, miten asiakas onnistui tekemään sen. Tavoitteiden tulee olla myös riittävän selkeät, jotta tavoitteisiin on realistisempi päästä. Esimerkiksi onnellisuus ei ehkä ole paras tavoite, sillä onnellisuus on tunne, joka voi koostua monista erillisistä asioista.

Kirjassa mainitaan myös siitä, miten asiakkaan olisi hyvä ymmärtää sinnittelyn merkitys. Joskus ongelmien yhteydessä ihminen joutuu sinnittelemään vaikeiden aikojen yli, sillä kestämättömältäkin tuntuvassa tilanteessa on hetkiä, jolloin ongelma ei hallitse asiakkaan elämää koko aikaa samalla tavoin. Oli tilanne kuinka hankala tahansa, huonoimmastakin hetkestä voidaan löytää jotain hyvää mihin tarttua. Siinä me terapeutit ja valmentajat voimme olla suurena apuna.

Lisää blogikirjoituksiani löydät täältä.

Internet – Yksityisyys on kuollut

Internet – Yksityisyys on kuollut

Poimintoja Mikko Hyppösen kirjasta Internet (WSOY)

”Internet on pahinta ja parasta mitä meille on tapahtunut.”

Internet. Niinpä niin. Mikko Hyppösen kirjassa Internet kerrotaan elämästä internetin aikakaudella. Sitä ei ole tullut ajatelleeksi, että me todellakin olemme ensimmäisiä ihmisen historiassa, jotka olemme saaneet eläneet internetin syntymisen aikaan. Tulevat sukupolvet perivät internetin meiltä, joten ei ole yhdentekevää millainen internet on. On meistä kiinni millaisen internetin jätämme jälkipolville, kirjoittaa Hyppönen.

Hyppönen kertoo kirjassaan paljon internetin historiasta, siitä miten 60-luvulla kehitetystä ARPANET:sta tuli hiljalleen meidän nykyään tuntema internet. Hyppönen kertoo paljon myös tekniikasta ja kuinka se on vuosien saatossa kehittynyt: TCP/IP- ja Ethernet- protokollat, IPv4, mikrotietokoneet, PC, DOS, Windows, Linux, Unix, verkkoselaimet (Mosaic, Netscape) jne.

Vuonna 1994 meillä oli jo internet, mutta meillä ei ollut vielä Googlea eikä Wikipediaa. Hyppönen muistuttaa, että internetin kehityksellä on hintansa: yksityisyys on kuollut. Esimerkiksi Google tietää missä asut. Google tietää myös kaikkien Wi-Fi verkot ja niiden osoitteet. Vaikka myös vahvat salausteknologiat ovat yleistyneet ja tiedustelu sekä vakoilu on aiempaa huomattavasti vaikeampaa, koskaan aikaisemmin ihmisistä ei ole kuitenkaan saanut yhtä paljon tietoa kuin nyt.

Rahan merkitys

Raha on dataa, kirjoittaa Hyppönen. Ja niinhän se on. Yhä useampi maksaa kortilla, käteinen vähenee jatkuvasti. Myös kryptovaluutat yleistyvät koko ajan. Toistaiseksi käteisellä on silti tärkeä rooli, sillä millä maksaa jos netti on poikki? Ehkä tunnetuin virtuaalivaluutta on bitcoin. Bitcoinin lupaus oli luoda kokonaan uuden tyyppinen valuutta, joka on hajautettu eikä kukaan kontrolloi sitä. Kun bitcoin luotiin, sillä ei ollut arvoa. Yhden bitcoinin arvo oli aluksi dollarin tuhannesosia ja bitcoineja sai jopa ilmaiseksi. Kyse oli siitä, että järjestelmä yleistyisi ja tulisi tunnetummaksi.
Bitcoineja ei voi luoda loputtomasti ,niin kuin esimerkiksi euroja ja dollareita voidaan painaa loputtomasti. Bitcoineja voi olla vain 21 miljoonaa yksikköä. Bitcoinit ovat siksi niin haluttuja, koska niitä on vähän. Hyppönen vertaakin Bitcoinia Hermes Birkin laukkuun, joissa sama logiikka nostaa niiden hintaa.

Lisäksi tietoturvaekspertti Hyppönen kirjoittaa tietenkin paljon myös tietoturvaan kohdistuneista ja kohdistuvista riskeistä. Hän kertoo miten erilaiset virukset, madot, troijalaiset, exploit kitit yms ovat vuosikymmenten aikana olleet suuri uhka tietoturvalle. Hyppönen on sanonut, että jos laitteessa on älyä, se on haavoittuva. Tätä kutsutaan nykyään Hyppösen laiksi.

Vastaamo-case

Ehkä itseäni eniten kiinnostava kohta kirjassa oli Vastaamo-case. Hyppönen kirjoittaa, että Vastaamon tapauksessa oli paljon syyttömiä uhreja – Vastaamon asiakkaat, mutta myös terapeutit. Kukaan heistä ei ollut tehnyt mitään väärää. Hyppönen pohtiikin, että ehkä ainoa positiivinen asia tästä tietoturvavuodosta oli se, että se vähensi terapiassa käymiseen liittyvää stigmaa ja että avun hakeminen ei ole häpeällistä. Hyppönen myös mainitsi, että koko yritys kaatui tämän tietomurron takia, mikä on harvinaista aivan maailmanlaajuisestikin. Harmillista kyllä, tietomurtajaa, nimimerkillä ransom_man, ei ole vieläkään saatu kiinni ja vastuuseen teoistaan.

Lopuksi Hyppönen kirjoittaa myös mm. cyberhyökkäyksistä, tekoälystä ja jopa SpaceX:sta, mutta eipä niistä enempää. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea, sillä se muistuttaa meitä siitä, että jokaisen suuren innovaation jälkeen paluuta vanhaan ei enää ole. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Vahva lukusuositus. Lisää kirjasta löydät täältä.

Lisää blogikirjoituksiani löydät täältä.

Maailmankaikkeus – Mitä meille tapahtuu tulevaisuudessa?

Maailmankaikkeus – Mitä meille tapahtuu tulevaisuudessa?

Poimintoja Stephen Hawkingin teoksesta Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin (WSOY)

Maailmankaikkeus on monelle meistä suuri mysteeri. Teoreettisen fyysikon Stephen Hawkingin viimeiseksi jäänyt kirja kertoo nimensä mukaisesti lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin. Hän oli suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan ”parisuhdeterapeutti”. Hän oli kyselijä, joka kehotti katsomaan omien jalkojen sijasta tähtiin ja optimisti, joka ajatteli että aina on jotain mitä voi tehdä ja onnistua siinä. Kirjassa oli paljon asioita, jotka niin sanotusti menivät minulta ”yli hilseen”, mutta yritin silti pinnistellä ja saada kirjasta irti mahdollisimman paljon.

Elämän suuret kysymykset

Häntä mietityttivät erityisesti elämän suuret kysymykset kuten ajan synty ja kuoleman todellinen luonne. Jos Einstein esitti meille vastauksia, Hawking esitti meille kysymyksiä, kuten:

  • Onko Jumala olemassa?
  • Kuinka kaikki alkoi?
  • Pystymmekö ennustamaan tulevaisuutta?
  • Mitä on mustan aukon sisällä?
  • Onko aikamatkustus mahdollista?
  • Miten muovaamme tulevaisuutta?
  • Selviydymmekö hengissä maapallolla?
  • Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?
  • Pitäisikö meidän asuttaa avaruus?
  • Päihittääkö tekoäly meidät?

Hän pohti paljon sitä miten kaikki voikaan ilmestyä tyhjästä. Hän ei uskonut Jumalaan vaan luonnon ja tieteen lakeihin. Hän uskoi, että maailmankaikkeus, avaruus ja energia syntyivät alkuräjähdyksestä, mutta silti häntä pohti miten kaikki voi ilmestyä tyhjästä ja spontaanisti. Silti hän ajatteli, että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä, sillä ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa eikä tämän vuoksi luojaakaan ole voinut olla olemassa. Hän ei myöskään uskonut taivaaseen tai kuolemanjälkeiseen elämään. Silti hän ajatteli, että elämä jatkuu lapsiemme kautta, vaikka itse muutummekin tomuksi kuoleman jälkeen.

Maailmankaikkeus laajenee

Aikaa ei siis ollut ennen maailmankaikkeuden syntyä, mutta hän uskoi että maailmankaikkeus ei ole ollut olemassa ikuisesti ja tähdet ovat syttyneet jostain syystä. Hän myös kirjoitti siitä, miten kaikki etääntyy jatkuvasti ja maailmankaikkeutemme laajenee koko ajan. Galaksit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan 15 miljardia vuotta sitten, jolloin maailmankaikkeus oli pieni ja tiheä, ja johon on ollut koodattuna koko maailmankaikkeutemme. Hän myös ajatteli, että maailmankaikkeudellamme olisi noin 20 miljardia vuotta jäljellä, jonka jälkeen tähdet palavat loppuun, kaikki kylmenee ja loppuu. Hänen mukaansa myös toisia maailmankaikkeuksia voi olla, mutta emme pysty tutkimaan niitä.

Hawking kirjoitti kirjassaan myös siitä miten olemme uuden evoluution vaiheessa. Viimeisen kymmentuhannen vuoden aikana olemme olleet ulkoisen tiedonvaihdon vaiheessa, ja tieto lisääntyy eksponentiaalisesti koko ajan. Jos lukisi yhden kirjan päivässä, veisi vähintään 10000 vuotta lukea kaikki kansalliskirjaston kirjat ja sinä aikana olisi ehditty jo kirjoittaa valtava määrä uusia kirjoja.

Myös mustat aukot olivat Hawkingin erityinen kiinnostuksen kohde. Hän kuvaili mustaa aukkoa ”jäätyneeksi tähdeksi”, joka imee kaiken ympäriltään. Mustalla aukolla on reuna jota kutsutaan tapahtumahorisontiksi, jota hän vertasi, että se on ”kuin menisi putouksesta kanootilla – reunan ylityksen jälkeen paluuta ei ole.”
Mustan aukon sisällä on paljon informaatiota, joka on piilossa meiltä.

Onko aikamatkustus mahdollista?

Hawking pohti myös aikamatkustamisen mahdollisuutta tieteen näkökulmasta. Hän jopa testasi asiaa niin, että lähetti kutsun aikamatkustamisesta kiinnostuneille ystävilleen vasta tilaisuuden jälkeen ja odotti jos joku olisi ilmaantunut paikalle siitä huolimatta. Hawkingin mukaan aika-avaruuden tulisi olla todella poimuttunut, jotta aikamatkailu olisi edes teoriassa mahdollista ja lisäksi pitäisi muodostua tunneli, jossa olisi madonreikä. Hän pohti myös sitä, että mikäli aikamatkustus olisi mahdollista, miksei kukaan ole käynyt tulevaisuudesta kertomassa meille aikamatkailusta mitään.

Maapalloa kohtaavat uhat

Kohoavat lämpötilat, ilmastonmuutos, sademetsien tuhoutuminen ja jäätiköiden sulaminen huolettivat Hawkingia paljon. Hän kirjoitti, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on mahdollista kunhan vain tehdään poliittisia päätöksiä ja nopeasti. Hänen mielestään suurin uhka ihmiskunnalle on edelleen ydinsota jos esimerkiksi terroristit saavat käyttöönsä näitä aseita, mutta ympäristökatastrofi (ilmaston muutos tai asteroidin törmäys) on selvästi heti seuraavana. Hawkingin ratkaisu tähän olisi, että ihmislajin tulisi keksiä pakenemisreitti pois maapallolta, sillä se on ainoa keino estää itsemme tuholta. Maailman väkiluku kasvaa kaiken aikaa ja pian meillä on se tilanne, että maapallolle jääminen on kuin jäisi autiolle saarelle eikä pyrkisi pois. Jos meiltä loppuu tila, voimme vain lähteä avaruuteen ja se vasta onkin arvaamaton paikka. Hänen mielestään uuden maailman löytäminen pitäisi olla pitkän tähtäimen strategia, mutta kuussa tulisi olla tukikohta jo 30 vuoden päästä. Lisäksi hän painottaa, että ilmastonmuutosta vastaan tulisi taistella samaan aikaan kun mietitään vaihtoehtoja asumiselle.

Hawkingia mietitytti myös tekoäly ja se, päihittääkö tekoäly meidät vai voiko se olla ihmiskunnan pelastus. Hänen mukaansa tietokoneet todennäköisesti ohittavat ihmisen älykkyydessä ja kehittyvät myös älykkyydessä ilman ihmisen apua. Meidän ihmisten pitäisi kuitenkin varmistaa, että tietokoneiden tavoitteet ovat samanlaiset kuin meillä ihmisillä ja että sitä voi kontrolloida. Tekoäly voisi tulevaisuudessa poistaa meiltä muun muassa sairauksia ja köyhyyttä.

Tieteen ja opiskelun tärkeys

Hawkingin ALS-sairaus vammautti hänet hyvin nuorena, mutta lääketieteen ja tekniikan ansiosta hän pystyi jatkamaan työskentelyä pidempään kuin kukaan olisi uskonut. Hänen mielensä oli vapaa vaikka ruumis oli rajallinen. Hän uskoi, että kaikilla elämänalueilla on mahdollisuus tehdä innovaatioita, sillä aina voi pyrkiä johonkin. Hän painotti tieteen opiskelun tärkeyttä siitäkin huolimatta, että kaikista ei tule tutkijoita. Hän uskoi, että päätyipä ihminen tekemään mitä tahansa, tiedettä kannattaa seurata. Hän sanoi, että maailma tulee muuttumaan valtavasti jo seuraavan 50 vuoden aikana, minkä aikana selvitämme monia asioita kuten miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Hän myös mainitsi, että emme voi koskaan tietää missä seuraava tieteellinen löytö tehdään ja kuka sen tekee, joten hän rohkaisi etsimään ja innostumaan, olemaan uteliaita ja vapauttamaan mielikuvituksensa.

Nosta katse tähtii, ei alas jalkoihin.

Vahva lukusuositus 5/5. Lisätietoja kirjasta täällä.

Muita blogikirjoituksiani pääset lukemaan täältä.

Masennus on kestävyyslaji

Masennus on kestävyyslaji

Kirjareferaatti kirjasta Syitä pysytellä hengissä (Matt Haig)

Masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ja itsemurha-ajatuksia. Matt Haig kertoo kirjassaan väkevän rehellisesti elämästään. Vaikka kirjassa käsitellään rankkoja aiheita, Haig konkretisoi hienosti sen, miten ajan kanssa, hitaasti mutta varmasti, masennuksesta voi selvitä.

Masennus saa helposti tuntemaan syyllisyyttä. Se hokee: ”Katso nyt itseäsi ja elämääsi.” Masennusta saattaa jopa pahentaa se, että elämässä on näennäisesti kaikki ihan hyvin, sillä kuilu sen välillä mitä ihminen tuntee ja mitä hänen odotetaan tuntevan, laajenee. Masentunut saattaa ajatella, että minullahan on kaikki mistä olen aina haaveillut, miksi en ole onnellinen?

Masennuksen oireet

Haig listaa kirjassaan tyypillisimmät masennuksen oireet:

  1. Uupumus ilman varsinaista syytä
  2. Huono itsetunto
  3. Psykomotorinen hidastuminen (liikkeiden ja puheen hitaus)
  4. Ruokahaluttomuus (vaikka ruokahalun lisääntyminenkin voi toisinaan olla masennuksen oire)
  5. Ärtyisyys
  6. Toistuva itkeminen
  7. Anhedonia (kyvyttömyyttä kokea nautintoa mistään)
  8. Äkillinen sulkeutuneisuus

Haig kirjoittaa, että entä jos olemmekin elämässä halunneet täysin vääriä asioita? Entä jos älypuhelimet, mukavat kylpyhuoneet ja uudenaikaiset huipputelevisiot ovatkin osa ongelmaa eivätkä osa ratkaisua? Ehkä masennus on reaktio elämään, jota emme täysin ymmärrä. Haig pohtii myös kirjassaan sitä, miten mielisairaus on sanana harhaanjohtava. Sana antaa ymmärtää, että mielen sairaudet oireilisivat vain kaulasta ylöspäin, mutta masennuksella ja ahdistuksella on myös lukuisia fyysisiä vaikutuksia. Hän listaa kirjassaan ahdistuneisuushäiriön psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haluan myös listata tähän.

Ahdistuneisuushäiriön oireita

Ahdistuneisuushäiriön psyykkisiä oireita ovat muun muassa:
1. Levottomuus
2. Pelon tunne
3. Jatkuva kireyden tunne
4. Keskittymisvaikeudet
5. Ärsyyntyneisyys
6. Kärsimättömyys
7. Huomion harhaantuminen

Ahdistuneisuushäiriön fyysisiä oireita ovat muun muassa:
1. Huimaus
2. Uneliaisuus ja väsymys
3. Pistely
4. Sydämentykytykset
5. Lihaskivut ja lihasjännitys
6. Suun kuivuminen
7. Liiallinen hikoilu
8. Hengästyneisyys
9. Vatsakivut
10. Pahoinvointi
11. Ripuli
12. Päänsärky
13. Liiallinen janontunne
14. Tiheävirtsaisuus
15. Kivuliaat kuukautiset tai niiden poisjääminen
16. Nukahtamisen vaikeudet tai unettomuus

Sinä selviät kyllä

Uskaltaisin olla samaa mieltä Haigin kanssa siitä, että rakkaus todellakin on ahdistuksen tehokkain tappaja. Haig kirjoittaa, että rakkaus on ulospäinsuuntautunut voima, joka tarjoaa reitin pois sisäisistä kauhuista, sillä ahdistus on sairaus joka upottaa meidät omiin painajaisiin. Haig haluaa myös muistuttaa meitä siitä, että mikään ei ole niin vapauttavaa kuin hyväksyä oma pienuutensa tässä maailmassa. Seitsemän miljardia ihmistä, täällä vaalean sinisen planeetan pinnalla.

”Vielä sinä tanssit, naurat ja rakastelet. Lähdet lenkille joen varteen ja käyt myöhäisyön keskusteluja ja naurat niin, että naamaan sattuu. Elämä odottaa sinua. Saatat olla jumissa tässä hetken aikaa, mutta maailma ei mene mihinkään. Koeta kestää jos vain voit. Elämä on aina sen arvoista.”

Lisätietoa alkuperäisestä Reasons to Stay Alive kirjasta täällä.

Mikäli haluat varata ajan terapiaan, löydät terapiasivuni täältä.