marras 11, 2023
Poimintoja ja pohdintoja George Orwellin kirjasta Vuonna 1984 (WSOY)
1984 ei suinkaan ollut se vuosi, jolloin George Orwell kirjoitti tämän klassikoksi muodostuneen teoksen. Tämä dystooppinen romaani julkaistiin vuonna 1949 ja se sijoittuu vuoteen 1984. Kirja on todella outo, ahdistava, poliittinen ja filosofinenkin. Orwell kertoo tarinan, jossa maailma on totalitaarinen ja jossa yksilönvapaus on olematon. Vallassa on ”Isoveli”, joka on valtaapitävien puoluiden ilmentymä. Maailmassa on vain kolme valtiota: Oceania, Itä-Aasia ja Euraasia.
Kirjan päähenkilö on Winston Smith, 39-vuotias totuusministeriössä työskentelevä mies. Hänen ja muiden ihmisten elämää rajoittavat joka asunnossa olevat teleruudut, joista kantautuu ohjeita kansalaisille, ja joka puolelle piilotetut mikrofonit, ajatuspoliisi sekä ilmiantajat. Lisäksi tässä totalitaarisessa maailmassa ei saa ajatella väärin ja menneisyyttä ei saa olla. Jos sattuu aloittamaan puoluetta vastaan sodan, on käytännössä jo kuollut. Pitää elää ja ajatella täysin sääntöjen mukaan sekä käyttää uudiskieltä, jonka tarkoituksena on rajoittaa ajattelua ja estää kapinallisia ajatuksia.
Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa
Orwellin kirjassa oceanialaisille kerrotaan jatkuvasti, että ilman sotaa ei ole rauhaa. Se tarkoittaa, että jos haluaa rauhaa, täytyy olla sotaa. ”Vapaus on orjuutta” tarkoittaa sitä, että jos ihminen yrittää olla vapaa, johtaa se vapauden menettämiseen ja orjuuteen. Tietämättömyys on voimaa vihjailee siitä taas siitä kuinka kansalaisten tulisi sokeasti uskoa mitä hallinto heille sanoo. Jos he alkaisivat ajattelemaan omilla aivoillaan ja kyseenalaistamaan asioita, hallinto heikkenisi ja kansalaisten tuska kasvaisi.
Kirja pistää miettimään miten paljon valtion tulisi rajoittaa ihmisten toimintaa. Vielä muutama kymmenen vuotta sitten ajattelin naiivisti, että yksilönvapaus lisääntyy vuosi vuodelta ja että yhteiskuntamme on menossa jatkuvasti parempaan suuntaan. Nyt vuonna 2023 tuntuu, että maailmassa yksilönvapautta rajoitetaan entistä enemmän, EU säätelee kaikkia tekemisiämme yhä tiukemmin ja sodat riehuvat ympärillämme. Olemme kenties vapauden harhassa ja emme olekaan niin vapaita kuin kuvittelimme olevamme. Isoveli valvoo.
Lukusuositus: 4/5
Lisätietoa kirjasta täältä.
Lisätietoa terapiapalveluistani täällä.
loka 29, 2023
Poimintoja ja pohdintoja Emilia Kujalan kirjasta Suorittajan mieli (Otava, 2021)
Suorittaja. Oletko allerginen keskinkertaisuudelle? Pelkäätkö laumaan hukkumista? Haluatko olla aina reipas ja parempi versio itsestäsi, olla täydellinen?
Emilia Kujalan kirjassa pääosassa on ylikontrolloiva ja lahjakas suorittajatyyppi. Jokainen suorittaja, joka lukee tämän kirjan, tuntee varmasti piston sydämessään. Aivan kuten minäkin. Myönnettäköön, että olen aina olut tietyllä tapaa suorittaja, ja kun itseäni analysoin, se kumpuaa minulla hyväksytyksi tulemisen tarpeesta.
Suorittajaa saatetaan ihailla, koska on yleisesti ihailtavaa jos ihmisellä on hyvä itsekontrolli ja hän osaa aina säädellä tunteitaan ja elämäänsä. Harva kuitenkaan tietää, että suorittaja on vankilassa – suorittamisen vankilassa. Kujala kirjoittaa, että tyypillinen suorittaja on sellainen, jonka on aina saatava tehtyä kaikki päivän työt ennen kuin hän voi kaatua sohvalle. Tyypillinen suorittaja on myös usein kiltti, tunnollinen ja ahkera, joka ahdistuu keskeneräisyydestä. Suorittaja on lähes poikkeuksetta ylikontrolloiva ja hän on mestari kiinnittämään huomionsa mahdollisiin uhkakuviin.
Suorittajatyyppiä
Psykoterapeutti Kujala myöntää olevansa itsekin suorittajatyyppi, joten hän puhuu myös kokemuksesta. Kujala mainitsee, että suorittaja pelkää pohjimmiltaan hallinnan menettämistä. Jatkuva kontrollointi, yliajattelu ja suorittaminen luo hieman valheellistakin turvallisuuden tunnetta, sillä elämää ei voi kukaan koskaan täysin hallita. Epävarmuus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja sattumalla on isompi rooli elämässämme, kirjoittaa Kujala.
Ahdistaa
Vaikka ulkopuolisen silmin suorittaja saattaa näyttää lähes täydelliseltä ihmiseltä, harva tietää, että suorittaja on usein kova ahdistumaan ja murehtimaan asioita. Murehtiminen on ahdistuksen polttoaine, kirjoittaa Kujala, eikä voisi paremmin asiaa kiteyttää.
Pelko saa ylikontrolliin taipuvaisen takertumisen vieläkin lujemmin kontrolliin, mikä taas johtaa Kujalan mukaan ongelmien voimistumiseen. Sen voi huomata esimerkiksi siitä, että elimistö menee ylivireystilaan ja sympaattinen hermosto käy ylikierroksilla. Yritämme hoitaa monta asiaa yhtä aikaa, keho alkaa usein viestiä monin eri tavoin, esimerkiksi syke hakkaa, on lihassärkyjä ja vatsavaivoja. Kujala sanoo, että pysähtyminen on vaikeinta silloin kun sitä eniten tarvitsisi.
Ensiaputaidot ahdistukseen
Kujala listaa kirjassaan erinomaisia keinoja ahdistuksen ensiavuksi. Listaan tähän alle muutamat hyvät neuvot:
- Ota aikalisä
- Poista itsesi tilanteesta, jossa koet ahdistusta
- Soita ystävälle tai lähde ulos
- Etsi ympäristöstä punaisia asioita
- Aktivoi parasympaattinen hermosto: pese kasvot kylmällä vedellä, käy kylmässä suihkussa/avannossa, pidennä uloshengitystä, liiku intensiivisesti (esim. kyykkää tai juokse)
Mielen pikavipit
Ihmismieli on sellainen, että se yrittää etsiä nopeaa helpotusta pahaan oloon. Kujala kutsuu näitä keinoja pikavipeiksi. Mitä ahdistavampaa on, sitä enemmän tekee mieli tarttua pikavippiin. Esimerkkejä tällaisista pikavipeistä ovat some, pelaaminen, työ, päihteet, urheilu ja itsensä vahingoittaminen. Pikavipeissä on Kujalan mukaan kuitenkin se huono puoli, että aivojen palkkiojärjestelmä aiheuttaa helposti psyykkisen velkakierteen, josta on vaikea rimpuilla ulos.
Niukan tunneilmaisun mestarit
Suorittajat ovat usein mestareita peittelemään todellisia tunteitaan. He vaikuttavat hillityiltä ja harkitsevilta, jättäen usein paljon sanomatta. Suorittajalle tulee usein tunne, ettei oikein kuulu joukkoon. Kujalan tekstiä lukiessa tulee ajatus, että vahva kontrolli estää aidon yhteyden muodostumisen toisiin ihmisiin, sillä suorittaja ei halua mokata ja aito yhteys toisiin vaatisi sen, että pystyy olemaan myös haavoittuva ja epätäydellinen. Kujala korostaa, että virheitä ei pidä pelätä ja rohkaisee tutkimaan sellaista itsessään, jota ei haluaisi kohdata. Kujala myös mainitsee, että kaikkea vastuuta ei tarvitse kantaa omilla harteillaan ja että liiallinen itsekontrolli uuvuttaa.
Kujala kysyy erinomaisen kysymyksen: kuka olisit, ellet suorittaisi? Kun esittelemme itsemme toisille, kerromme nimemme ja usein myös ammattimme tai tittelimme. Miten kuvailisit itseäsi jos et saisi kertoa mitä teet työksesi? Mistä asioista nautit aidosti ja mitä elämältäsi haluat?
Mieleenpainuvimmat hetket ovat usein niitä, joissa hellitämme kontrollista, muistuttaa Kujala.
Arvosana: 4,5/5
Lisätietoa teoksesta löydät täältä.
Lisätietoa terapiapalveluistani löydät täältä.
helmi 13, 2023
Poimintoja Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar Kustannus)
Keskittyminen on nyky-yhteiskunnassamme hankalaa. Monet asiat heikentävät ihmisten keskittymiskykyä ja juuri tähän aiheeseen Johann Hari pureutuu kirjassaan Kadonnut keskittymiskyky.
Täytyy myöntää, että päätin ottaa tämän kirjan lukulistalleni, sillä olen huomannut, että muutaman viimeisen vuoden aikana keskittymiskykyni on selvästi heikentynyt. Tuntuu, että yhä helpommin ajatukseni lähtevät vaeltamaan juuri silloin kun pitäisi keskittyä johonkin olennaiseen, mutta samaa olen huomannut myös muissa lähipiirini ihmisissä. Huomaan, että osasyynä on kuvitelmani siitä, että pystyisin olemaan jotenkin yli-ihminen ja multitaskaamaan eli tekemään monia asioita samaan aikaan, mutta eihän se näin ole.
Hari kertoo, että kun ihminen keskeytetään, keskittyneen tilan palautuminen kestää tutkimusten mukaan keskimäärin 23 minuuttia. Päivittäiset keskeytykset eivät siis ole aivan yhdentekeviä, erityisesti jos niitä on useita päivän aikana. Ei siis ihme, jos aivot tuntuvat kuormittuneilta ja keskittyminen on vieläkin vaikeampaa. Aivoille parasta olisi, jos tekisimme vain yhtä asiaa kerrallaan (monotasking) ja pyrkisimme ns. flow-tilaan. Hari mainitsee, että olisi tärkeää löytää itselle tärkeitä asioita, jolloin huomion kiinnittäminen olisi helpompaa. Kuitenkin hän muistuttaa, että ei kannata tehdä mitään liian vaikeaa tai liian helppoa, sillä vain sopivan haastava tehtävä pitää flown yllä ja huomauttaa, että tutkimusten mukaan mitä enemmän flow-tilaa ihminen kokee, sitä paremmin hän voi.
Kohti positiivista päämäärää
Hari rohkaisee ajattelemaan positiivisesti. Hän myös kirjoittaa siitä miten stressi on myrkkyä keskittymyskyvyllemme. Stressille ei saisi antaa liikaa tilaa, sillä se on Harin mielestä vain tunnetila ja sarja ajatuksia. Stressi syntyy Harin mukaan sisältä eikä todellisuudessa lainkaan mistään ulkopuolisesta.
Jos puhelimesi ruudulle ilmestyy vähän väliä eri sovellusten ilmoituksia tai jos huomaat rullaavasi puhelimesi näyttöä jatkuvasti, aiheuttavat nämä toistuvia keskeytyksiä. Hari mainitseekin, että kun huomaa toimivansa näin, siitä on yhtä helppo päästä eroon muun muassa säätämällä sovellusten ilmoitusasetuksia tai asettamalla esimerkiksi aikarajan sovellusten käytölle.
Ongelmien juurisyyt
Jos huomaat keskittymiskykysi heikentyneen, on hyvä ehkä pysähtyä miettimään mitkä asiat keskeyttävät ja mitkä ovat ne niin sanotut juurisyyt heikentyneelle keskittymiskyvylle. Hari kirjoittaa, että on olemassa asioita joihin voimme yksilötasolla vaikuttaa enemmän ja sitten on asioita, joihin voimme vaikuttaa vähemmän.
Tässä muutamia poimintoja kirjasta:
- Sosiaalinen media / sovellukset
- Talous/raha
- Ruokavalio
- Saasteet
- Biologisten tarpeiden tukahduttaminen
- Kiireinen yhteiskuntamme
Koska kaikkiin asioihin emme voi vaikuttaa vaikka kuinka haluaisimme, tärkeintä olisi opetella rauhoittumaan. Rauhoittuminen on taito, jonka jokainen voi oppia missä iässä tahansa ja jonka myös vanhemmat voisivat opettaa lapsilleen. Hari tosin mainitsee, että monet vanhemmat ovat itse liian ylikuormittuneita opettaakseen rauhoittumista lapsilleen, mutta heitä ei pitäisi syyttää tilanteesta. Tärkeintä on ehkä ymmärtää, että geenien merkitys keskittymiskyvyn kehittymiselle on tutkimusten valossa (mm. kaksostutkimukset) hyvin pieni, joten keskittymiskyky on todellakin opittavissa ja ympäristön vaikutus keskittymiskyvylle on suuri.
Kadonnut lapsuus
Hari kirjoittaa myös lapsuuden muutoksesta. Lapsuus ei ole enää samanlaista kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Lapsuus ei ole enää vapaata leikkiä ja myös koulu on muuttunut. Ennen lapset saivat leikkiä vapaasti ja nykyään ajatellaan, että ”vain huono äiti ei pidä lapsiaan silmällä koko ajan.”
Hari kirjoittaa siitä kuinka koulu on valitettavasti nykyään pitkälti kokeisiin valmistautumista. Leikki ja oppiminen ovat jääneet sivurooliin, ja aikuiset ohjelmoivat suurilta osin lasten päivät. Hari kuitenkin ylistää kirjassaan juuri suomalaista koulunkäyntiä, jossa varsinainen koulu alkaa vasta 7 vuoden ikäisenä ja sitä ennen lapset saavat oppia enemmän juuri leikin kautta.
Sisäinen motivaatio syntyy vapaudesta ja siitä, että saa tehdä itseään kiinnostavia asioita, kirjoittaa Hari. Hari pyytääkin pohtimaan mitä rakastit tehdä lapsena ja mitä kiellät nyt omilta lapsiltasi.
Lukusuositus 4/5.
Lisätietoja kirjasta löydät täältä
Lisätietoja terapiapalveluistani löydät täältä
joulu 9, 2022
Pohdintoja ja poimintoja kirjasta Heränneet – Maailma salaliittoteoreetikoiden silmin (Noora Mattila, Otava)
Noora Mattilan Heränneet – Maailma salaliittoteoreetikoiden silmin on erinomainen teos, joka käsittelee ihmismieltä ja totuutta. Kirja on pääosin Mattilan ja hänen yhdysvaltalaisen rokotusvastaisen anoppinsa Susanin vuoropuhelua.
Kirjassa nousee esille totuusrelativismi eli se, että maailmassa ei olisi olemassa universaaleja totuuksia, vaan vaan totuus on aina suhteessa johonkin viitekehykseen, kuten kieleen tai kulttuuriin. Vaikka Mattila itse on selvästi rokotusmyönteinen, hän antaa silti Susanin kertoa omat mielipiteensä ja samalla pohtii myös omaa suhtautumistaan rokotuksiin. Mattilan ja Susanin keskustelut pyörivät vahvasti pandemian, plandemian, QAnonin ja faktantarkistusten ympärillä. Välillä kirjasta välittyy molempien turhautuminen, sillä yhteistä näkemystä ei synny, vaikka molemmat yrittävät ymmärtää toistensa perustelut. Mattila kirjoittaakin mielestäni osuvasti: ”Ihminen, joka puolustaa itseään, ei voi olla empaattinen.”
Netistä voit löytää vastauksen mihin tahansa kysymykseen. Oikean tiedon löytäminen vaatii taitoa ja kykyä käyttää nettiä oikein. Vaikka tieto on netissä, se ei välttämättä ole luotettavaa ja joskus luotettavan oloinen sivusto voi osoittautua huijaukseksi. Mattila lainaakin kirjassaan miestään Alexia: ”Ei kannata uskoa kaikkea mitä internetsissä sanotaan.”
Vahva lukusuositus 5/5
Lisätietoja kirjasta
Lisätietoja terapiapalveluistani
marras 8, 2022
Misandria -varoitus! Tämä blogikirjoitus sisältää poimintoja Pauline Harmangen pamfletista Miksi vihaan miehiä.
Pauline Harmangen pamfletti Miksi vihaan miehiä sisältää huomattavan voimakasta misandriaa eli miesvihaa. Wikipedian mukaan misandria tarkoittaa miessukupuoleen kohdistuvaa vihaa tai syrjintää ja termi juontuu kreikan kielen sanoista misos (viha) ja andros (mies).
Harmange siis toden totta vihaa miehiä. Hän kirjoittaa, että vihaa myös omaa miestään, vaikka ei aiokaan erota hänestä. Harmange niputtaa kaikki miehet yhteen, koska hänen mukaansa ”maailmassa voi kokea yhtä aikaa erityisiä ja yleisluontoisia asioita.” Pamfletissaan Harmange vetoaa erityisesti cis-miehiin ja kysyy heiltä, kyseenalaistavatko he riittävästi etuoikeuksiaan tai näkevätkö koskaan vaivaa purkaakseen niitä.
Käytännössä kaikki emotionaalinen työ on Harmangen mukaan jätetty naisille ja siksi naisille kasaantuu arjen henkistä kuormaa. Vaikka Harmangen mielestä kaikki miehet eivät olekaan pahantahtoisia, valtaosa miehistä pitäisi saada sivuun ja upeat naiset esille. Heterosuhteissa elävien nasten tulisi päästä pois nalkuttavan naisen roolista ja mieslasten hyysäämisestä. Itsensä bi-seksuaaliksi määrittävän Harmangen mielestä heteroseksuaalisuus on ansa, josta olisi päästävä pois.
Miksi en vihaa miehiä
Pamfletti oli äärimmäisen epämiellyttävää luettavaa, sillä toisin kuin Harmange, uskon enemmän rakkauden kuin vihan voimaan. Myös pamfletista välittyvä kylmä viha kaikkia miehiä kohtaan on puistattavaa.
Onneksi tapaamistani miehistä suuri osa on ihania. Iso osa asiakaskunnastani koostuu myös näistä ihanista miehistä. Totuus on kuitenkin se, että meitä on moneksi, olimme sitten miehiä, naisia tai muunsukupuolisia.
Hyvää miesten viikkoa!
Lisätietoa terapiapalveluistani löydät täältä.
Ja jos välttämättä haluat lukea tämän teoksen, lisätietoa pamfletista löydät täältä.
marras 3, 2022
Poimintoja ja pohdintoja kirjasta 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt (J. Lanier, S&S)
Sosiaalinen media eli tuttavallisemmin some. Tietokirjailija Jaron Lanier käskee meitä lopettamaan sosiaalisten medioiden käytön, tai no ainakin hän suosittelee sitä erittäin painokkaasti.
Lanierin mielestä some on huonoa teknologiaa, joka vahingoittaa meitä ja estää meitä tekemästä järkeviä valintoja. Lanier sanoo, että some on täynnä valeuutisia, valetotuuksia ja sen lisäksi some aiheuttaa käyttäjilleen helposti dopamiiniaddiktion, joka vähitellen aiheuttaa muutoksia myös käyttäytymisessä.
Lanier kuvaa kuinka someriippuvuus muuttaa ihmisen pahimmillaan zombieksi, jolloin ihminen ei ole enää vapaa. Lanier kirjoittaa myös siitä, kuinka mainonta on ihmisten manipuloimista, ja hän kysyykin: Kenen sinä annat manipuloida itseäsi?
Ongelma ei ole itse älypuhelin tai Internet. Lanier sanoo, että ongelmana ovat ne tahot, jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että yksilöt muuttavat käyttäytymistään. Hän kutsuu näitä tahoja Sumuttimiksi (Sinun Uskomuksesi Mukautetaan Ulkopuolisten Intressien Noudattamiseen).
Lanier kehottaa kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään, ja sitä millainen olo sosiaalisen median käytöstä todella tulee. Tuleeko somessa esimerkiksi olo, että on teeskenneltävä mukavaa? Onko pakko käyttää somea, jos sen käyttö saa olon jollain tapaa levottomaksi tai jopa ahdistuneeksi?
Empatia katoaa
Empatiakykyinen ihminen toimii yleensä niin, että jos joku muu alkaa hermoilla jostakin, se todennäköisesti tarttuu myös sinuun. Hyvä esimerkki on, että jos alat pälyillä taivasta kohti, pian muutkin kadulla kävelevät alkavat katsoa taivaalle. Tätä kutsutaan myös sosiaaliseksi havainnoinniksi ja se on tärkeää, sillä se voi myös pelastaa henkiä.
Sosiaalinen media kuitenkin tappaa empatiakykymme, Lanier kirjoittaa. Lanierin mielestä saatamme pitää toisia hulluina, koska me emme pääse täysin selville toistemme mielenliikkeistä. Erityisesti juuri somessa on vaikea nähdä toisten todellisia mielenliikkeitä. Siksi empatiakykymme hiljalleen katoaa ja meillä on aiempaa vaikeampi ymmärtää toinen toisiamme. Lanier kehottaakin keskustelemaan enemmän erimielisten kanssa jos vain kykenee keskusteluun ilman riitaa.
Sosiaalinen media tekee sinusta onnettoman
Some yhdistää koko maapallon, mutta toisin kuin voisi luulla, maailma ei ole aiempaa verkottuneempi ja yksinäisyys on jopa lisääntynyt.
Some kykenee tekemään ihmisistä onnettomia ilman että he tajuavat, että syynä on some, kirjoittaa Lanier.
Lanier ei kuitenkaan väitä, että sinun olisi pakko lopettaa kaikkien sosiaalisten medioiden käyttö. Sen sijaan hän rohkaisee miettimään mikä on parasta juuri sinulle. Millainen tunne sinulla on kun käytät somea? Jos some tekee sinut onnettomaksi, oletko koskaan miettinyt syytä sille? Voisiko se johtua siitä, että muuntuvat algoritmit yrittävät kaikin tavoin manipuloida sinua ja saada sinut riippuvaiseksi? Pelkääkö, ettet ole riittävän suosittu tai kiinnostava, pelkäätkö sosiaalista epäonnistumista?
Älä anna Sumuttimen sumuttaa
Lanier painottaa, että hänen tehtävänsä ei ole yrittää muuttaa ketään, mutta hän mainitsee, että sen ei pitäisi olla myöskään somen tehtävä. Lanier rohkaisee kokeilemaan jotain uutta, sillä muuten ei voi tietää mikä itselle on parasta. Jos some on vienyt valtaosan ajastasi, voisi olla järkevää ottaa selvää millaista elämäsi voisi olla ilman somea. Jos et pysty lopettamaan somen käyttöä kokonaan, Lanier ehdottaa somesta irtautumista esimerkiksi kuuden kuukauden ajaksi ja vakuttaa, että jokainen meistä tuntee itsensä paremmin tuon kokeilun jälkeen.
Kysymys kuuluukin: Kenelle sinä myyt sielusi? Et kai ainakaan Sumuttimille?
Lisätietoa kirjasta löydät täältä.
Lisätietoa terapiapalveluistani löydät täältä.
