+358 45 7872 8840 highhopeshelsinki@gmail.com
Life Worth Living

Life Worth Living

Poimintoja Frank Martelan kirjasta Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä (Gummerus)

Koetko, että elämäsi on merkityksetöntä ja absurdia? Mietitkö mitä todella haluaisit tehdä elämälläsi? Pohditko mikä on elämän tarkoitus? Jos vastasit kyllä edes johonkin näistä kysymyksistä, suosittelen lukemaan Martelan kirjan Elämän tarkoitus.

Martela kirjoittaa siitä, miten elämä on absurdia ja kosmisesti ajateltuna mitätöntä. Tiedämme ehkä liikaa, mutta voimme siitä huolimatta elää hyvää elämää. Myös jatkuva onnellisuuden vaatimus on huono tavoite. Elämä on paljon muutakin kuin onnellisuutta ja tavoitteena onnellisuus on huono, sillä se on tunne, joka tulee yleensä muiden asioiden sivutuotteena. Onnellisuus voi tutkimusten mukaan jopa vähentää onnellisuutta ja monille voi tulla syyllinen olo jos ei ole koko ajan onnellinen. Martela puhuu onnellisuusloukusta, johon on nykyään helppo ajautua.

Miksi ihminen sitten etsii elämän tarkoitusta? Juuri tämä tekee meistä ihmisiä ja ainutlaatuisia. Martela kirjoittaa siitä kuinka elämän tarkoitus ja elämän merkityksellisyys ovat kaksi eri asiaa. Tarkoitus on ulkopuolelta annettu päämäärä, paikkamme kosmoksessa kun taas merkityksellisyys on subjektiivinen, henkilökohtaisempi asia. Hyvä kysymys onkin: Mitkä asiat saavat elämän tuntumaan elämisen arvoiselta?

Martela heittää seuraavan ajatuksen ilmoille: Mitä jos elämän tarkoitus onkin, että elämällä ei ole tarkoitusta? Hän kertoo hauskan esimerkin kirjasta Linnunradan käsikirja liftareille. Siinä elämän tarkoitukseksi tulostuu luku 42. Melko absurdia, vai mitä? Tarvitseeko elämällä edes olla järjellistä selitystä? Martela kirjoittaa, että elämä koostuu ohikiitävistä hetkistä, ja vaikka ne eivät kestä ikuisesti, se ei vähennä niiden merkitystä. Tieto siitä, että elämme rajallisen ajan, auttaa arvostamaan elämää enemmän. Memento mori – muista, että kuolet.

Merkityksellinen elämä perustuu Martelan mukaan neljän tarpeen tyydyttämiseen. Niitä ovat autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntahtoisuus/hyvän tekeminen. Martela kirjoittaa myös siitä, että ihminen yleensä saa sen mitä tavoittelee, sillä kun ihminen arvostaa jotain, hän ponnistelee sen eteen. Valitse siis tavoitteesi viisasti jos haluat parantaa hyvinvointiasi. Martela rohkaisee myös panostamaan ihmissuhteisiin ja elämään omanlaista elämää, jolloin se saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta.

Life worth living. Siitä tässä on kysymys.

Vahva lukusuositus. Lisätietoa kirjasta täältä.

Innovaatio nimeltä Brief Coaching

Innovaatio nimeltä Brief Coaching

Kirjareferaatti/kirja-arvostelu kirjasta Brief Coaching, Ratkaisukeskeinen näkökulma (C. Iveson, E. George, H. Ratner)

”Jos meillä ei ole ääntä, muut piirtävät maailman rajat ja lopulta menetämme paikkamme siinä.”

Brief Coaching on vahvan ratkaisukeskeinen kirja, joka katsoo ratkaisukeskeisyyttä valmennuksen näkökulmasta. Kirjassa sanotaan, että käytännössä ratkaisukeskeinen valmennus ja ratkaisukeskeinen terapia ovat sama asia. Brief coaching on yksi ratkaisukeskeisen valmennuksen lähestymistavoista, joka antaa eniten tilaa asiakkaalle ja on kestoltaan lyhin. Brief Coachingissa keskitytään vikojen sijasta voimavaroihin, kartoitetaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia ja tutkitaan mikä on jo edistänyt toivotun tulevaisuuden toteutumista. Brief Coachingissa uskotaan, että asiaskas on elämänsä kaikkien osa-alueiden asiantuntija.

Kirjassa painotetaan, että ratkaisukeskeisen valmentajan ei tulisi kysellä asiakkaalta enempää kuin on kulloisenkin tehtävän osalta tarpeen. Valmennuksessa ei myöskään takerruta siihen, että asiakkaalla on ongelmia, vaan osoitetaan ymmärrystä ja uskoa siihen, että asiakkaalla on hyvä syy haluta muutosta elämäänsä. On tärkeää, että asiakasta kuunnellaan rakentaaksemme uutta, ei ymmärtääksemme ongelmaa. Kun asiakkaan kanssa löydetään uusia voimavaroja, niiden avulla asiakas kykenee ratkaisemaan ongelmansa. Kun asiakkaat löytävät näitä voimavaroja, on todella tärkeää juhlistaa niitä ja keskustella siitä, miten asiakas onnistui tekemään sen. Tavoitteiden tulee olla myös riittävän selkeät, jotta tavoitteisiin on realistisempi päästä. Esimerkiksi onnellisuus ei ehkä ole paras tavoite, sillä onnellisuus on tunne, joka voi koostua monista erillisistä asioista.

Kirjassa mainitaan myös siitä, miten asiakkaan olisi hyvä ymmärtää sinnittelyn merkitys. Joskus ongelmien yhteydessä ihminen joutuu sinnittelemään vaikeiden aikojen yli, sillä kestämättömältäkin tuntuvassa tilanteessa on hetkiä, jolloin ongelma ei hallitse asiakkaan elämää koko aikaa samalla tavoin. Oli tilanne kuinka hankala tahansa, huonoimmastakin hetkestä voidaan löytää jotain hyvää mihin tarttua. Siinä me terapeutit ja valmentajat voimme olla suurena apuna.

Yksityisyys on kuollut

Yksityisyys on kuollut

Poimintoja Mikko Hyppösen kirjasta Internet (WSOY)

”Internet on pahinta ja parasta mitä meille on tapahtunut.”

Mikko Hyppösen kirjassa Internet kerrotaan elämästä internetin aikakaudella. Sitä ei ole tullut ajatelleeksi, että me todellakin olemme ensimmäisiä ihmisen historiassa, jotka olemme saaneet eläneet internetin syntymisen aikaan. Tulevat sukupolvet perivät internetin meiltä, joten ei ole yhdentekevää millainen internet on. On meistä kiinni millaisen internetin jätämme jälkipolville, kirjoittaa Hyppönen.

Hyppönen kertoo kirjassaan paljon internetin historiasta, siitä miten 60-luvulla kehitetystä ARPANET:sta tuli hiljalleen meidän nykyään tuntema internet. Hyppönen kertoo paljon myös tekniikasta ja kuinka se on vuosien saatossa kehittynyt: TCP/IP- ja Ethernet- protokollat, IPv4, mikrotietokoneet, PC, DOS, Windows, Linux, Unix, verkkoselaimet (Mosaic, Netscape) jne.

Vuonna 1994 meillä oli jo internet, mutta meillä ei ollut vielä Googlea eikä Wikipediaa. Hyppönen muistuttaa, että internetin kehityksellä on hintansa: yksityisyys on kuollut. Esimerkiksi Google tietää missä asut. Google tietää myös kaikkien Wi-Fi verkot ja niiden osoitteet. Vaikka myös vahvat salausteknologiat ovat yleistyneet ja tiedustelu sekä vakoilu on aiempaa huomattavasti vaikeampaa, koskaan aikaisemmin ihmisistä ei ole kuitenkaan saanut yhtä paljon tietoa kuin nyt.

Raha on dataa, kirjoittaa Hyppönen. Ja niinhän se on. Yhä useampi maksaa kortilla, käteinen vähenee jatkuvasti. Myös kryptovaluutat yleistyvät koko ajan. Toistaiseksi käteisellä on silti tärkeä rooli, sillä millä maksaa jos netti on poikki? Ehkä tunnetuin virtuaalivaluutta on bitcoin. Bitcoinin lupaus oli luoda kokonaan uuden tyyppinen valuutta, joka on hajautettu eikä kukaan kontrolloi sitä. Kun bitcoin luotiin, sillä ei ollut arvoa. Yhden bitcoinin arvo oli aluksi dollarin tuhannesosia ja bitcoineja sai jopa ilmaiseksi. Kyse oli siitä, että järjestelmä yleistyisi ja tulisi tunnetummaksi.
Bitcoineja ei voi luoda loputtomasti ,niin kuin esimerkiksi euroja ja dollareita voidaan painaa loputtomasti. Bitcoineja voi olla vain 21 miljoonaa yksikköä. Bitcoinit ovat siksi niin haluttuja, koska niitä on vähän. Hyppönen vertaakin Bitcoinia Hermes Birkin laukkuun, joissa sama logiikka nostaa niiden hintaa.

Lisäksi tietoturvaekspertti Hyppönen kirjoittaa tietenkin paljon myös tietoturvaan kohdistuneista ja kohdistuvista riskeistä. Hän kertoo miten erilaiset virukset, madot, troijalaiset, exploit kitit yms ovat vuosikymmenten aikana olleet suuri uhka tietoturvalle. Hyppönen on sanonut, että jos laitteessa on älyä, se on haavoittuva. Tätä kutsutaan nykyään Hyppösen laiksi.

Ehkä itseäni eniten kiinnostava kohta kirjassa oli Vastaamo-case. Hyppönen kirjoittaa, että Vastaamon tapauksessa oli paljon syyttömiä uhreja – Vastaamon asiakkaat, mutta myös terapeutit. Kukaan heistä ei ollut tehnyt mitään väärää. Hyppönen pohtiikin, että ehkä ainoa positiivinen asia tästä tietoturvavuodosta oli se, että se vähensi terapiassa käymiseen liittyvää stigmaa ja että avun hakeminen ei ole häpeällistä. Hyppönen myös mainitsi, että koko yritys kaatui tämän tietomurron takia, mikä on harvinaista aivan maailmanlaajuisestikin. Harmillista kyllä, tietomurtajaa, nimimerkillä ransom_man, ei ole vieläkään saatu kiinni ja vastuuseen teoistaan.

Lopuksi Hyppönen kirjoittaa myös mm. cyberhyökkäyksistä, tekoälystä ja jopa SpaceX:sta, mutta eipä niistä enempää. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea, sillä se muistuttaa meitä siitä, että jokaisen suuren innovaation jälkeen paluuta vanhaan ei enää ole. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Vahva lukusuositus. Lisää kirjasta löydät täältä.

Turhan kuluttamisen ansa

Turhan kuluttamisen ansa

Poimintoja kirjasta Kaikki kuluttamisesta (Julia Thuren, Gummerus)

Turha kuluttaminen kuluttaa myös henkisesti. Saatamme shoppailla, jotta saisimme hetkellistä hyvää oloa, mutta pian hankinnan jälkeen olo on taas tyhjä ja kierre helposti jatkuu. Kuulostaako tutulta?

Julia Thurenin Kaikki kuluttamisesta on aiheeseen pureutuva eettisen pohdiskeleva ja haastatteluihin perustuva teos. Thuren puhuu kuluttamiseen liittyvistä haasteista, mutta yhtä lailla myös sen tarjoamista mahdollisuuksista muun muassa vastuullisen sijoittamisen kautta.

Kirjassa esitetään useita kysymyksiä, joita lukija voi pohtia ja verrata omaan tapaansa kuluttaa. Mitä ostit viimeksi ja minkä vuoksi? Kaikilla valinnoillamme on yleensä jokin piilomerkitys ja usein teemme hankintoja, jotta saisimme arvostusta muilta ihmisiltä. Me ihmiset toimimme usein niin, että haluamme koko ajan lisää, ja nimenomaan haluamme, emme läheskään aina tarvitse kaikkea haluamaamme.

Kuinka paljon rahaa elämiseen todella tarvitsee?, kysyy Thuren. Hän mainitsee myös, että erityisesti varakkailla ihmisillä on usein paljon kiirettä ja stressiä, ja työstä voi tulla ns. kultainen häkki, josta on vaikea päästä ulos. Kun tulot ovat korkeat, myös menot ovat yleensä korkeat ja siksi on vaikea siirtyä pienempiin tuloihin. Jos taas tulotaso putoaa itsestä riippumattomista syistä, se on vaikeampaa hyväksyä kuin silloin jos se on oma valinta. Thuren pohtii myös sitä, että tarvitseeko uran edes olla aina nousujohteista vaan voisiko joku taso riittää. Hän myös mainitsee, että mikäli raha ei tuo onnea, se menee silloin todennäköisesti vääriin asioihin.

Thuren esittää kirjassaan myös kolmannen mielenkiintoisen kysymyksen: Onko talouskasvu ikuista? Talous muuttuu koko ajan ja meillä länsimaissa on pitkään ollut vallalla kuluttamista ihannoiva kulttuuri. Thuren haastaa, että kapitalismi pitäisi ajatella kokonaan uudelleen ja olisi hienoa jos yritysten tavoitteeksi tulisi jatkossa entistä enemmän arvon luonti.

Kirjassa puhutaan myös siitä miten moni etsii hetken nautintoa ja mielihyvää kuluttaessaan eli on ns. hedonisti. Hedonismin rinnalla on kuitenkin eudaimonia, onnellisuusoppi, joka katsoo hedonismia pidemmälle ja pyrkii pitkän tähtäimen hyvinvointiin, henkilökohtaiseen kehittymiseen ja merkityksellisyyteen. Lopuksi onkin ehkä hyvä kysyä: Mitkä asiat sitten ovat tärkeitä ja merkityksellisiä? Ehkä ne ovatkin juuri sellaisia asioita, joita voi saada myös ilman rahaa, kuten vaikkapa suudelmat, hyvin nukutut yöt tai iso sienisaalis.

Vahva lukusuositus! Kirjasta lisätietoa täällä: https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512418619/kaikki-kuluttamisesta/

Katse tähtiin, ei alas jalkoihin

Katse tähtiin, ei alas jalkoihin

Poimintoja Stephen Hawkingin teoksesta Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin (WSOY)

Teoreettisen fyysikon Stephen Hawkingin viimeiseksi jäänyt kirja kertoo nimensä mukaisesti lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin. Hän oli suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan ”parisuhdeterapeutti”. Hän oli kyselijä, joka kehotti katsomaan omien jalkojen sijasta tähtiin ja optimisti, joka ajatteli että aina on jotain mitä voi tehdä ja onnistua siinä. Kirjassa oli paljon asioita, jotka niin sanotusti menivät minulta ”yli hilseen”, mutta yritin silti pinnistellä ja saada kirjasta irti mahdollisimman paljon.

Häntä mietityttivät erityisesti elämän suuret kysymykset kuten ajan synty ja kuoleman todellinen luonne. Jos Einstein esitti meille vastauksia, Hawking esitti meille kysymyksiä, kuten:

  • Onko Jumala olemassa?
  • Kuinka kaikki alkoi?
  • Pystymmekö ennustamaan tulevaisuutta?
  • Mitä on mustan aukon sisällä?
  • Onko aikamatkustus mahdollista?
  • Miten muovaamme tulevaisuutta?
  • Selviydymmekö hengissä maapallolla?
  • Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?
  • Pitäisikö meidän asuttaa avaruus?
  • Päihittääkö tekoäly meidät?

Hän pohti paljon sitä miten kaikki voikaan ilmestyä tyhjästä. Hän ei uskonut Jumalaan vaan luonnon ja tieteen lakeihin. Hän uskoi, että avaruus ja energia syntyivät alkuräjähdyksestä, mutta silti häntä pohditutti miten kaikki voi ilmestyä tyhjästä ja spontaanisti. Silti hän ajatteli, että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä, sillä ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa eikä tämän vuoksi luojaakaan ole voinut olla olemassa. Hän ei myöskään uskonut taivaaseen tai kuolemanjälkeiseen elämään. Silti hän ajatteli, että elämä jatkuu lapsiemme kautta, vaikka itse muutummekin tomuksi kuoleman jälkeen.

Aikaa ei siis ollut ennen maailmankaikkeuden syntyä, mutta hän uskoi että maailmankaikkeus ei ole ollut olemassa ikuisesti ja tähdet ovat syttyneet jostain syystä. Hän myös kirjoitti siitä, miten kaikki etääntyy jatkuvasti ja maailmankaikkeutemme laajenee koko ajan. Galaksit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan 15 miljardia vuotta sitten, jolloin maailmankaikkeus oli pieni ja tiheä, ja johon on ollut koodattuna koko maailmankaikkeutemme. Hän myös ajatteli, että maailmankaikkeudellamme olisi noin 20 miljardia vuotta jäljellä, jonka jälkeen tähdet palavat loppuun, kaikki kylmenee ja loppuu. Hänen mukaansa myös toisia maailmankaikkeuksia voi olla, mutta emme pysty tutkimaan niitä.

Hawking kirjoitti kirjassaan myös siitä miten olemme uuden evoluution vaiheessa. Viimeisen kymmentuhannen vuoden aikana olemme olleet ulkoisen tiedonvaihdon vaiheessa, ja tieto lisääntyy eksponentiaalisesti koko ajan. Jos lukisi yhden kirjan päivässä, veisi vähintään 10000 vuotta lukea kaikki kansalliskirjaston kirjat ja sinä aikana olisi ehditty jo kirjoittaa valtava määrä uusia kirjoja.

Myös mustat aukot olivat Hawkingin erityinen kiinnostuksen kohde. Hän kuvaili mustaa aukkoa ”jäätyneeksi tähdeksi”, joka imee kaiken ympäriltään. Mustalla aukolla on reuna jota kutsutaan tapahtumahorisontiksi, jota hän vertasi, että se on ”kuin menisi putouksesta kanootilla – reunan ylityksen jälkeen paluuta ei ole.”
Mustan aukon sisällä on paljon informaatiota, joka on piilossa meiltä.

Hawking pohti myös aikamatkustamisen mahdollisuutta tieteen näkökulmasta. Hän jopa testasi asiaa niin, että lähetti kutsun aikamatkustamisesta kiinnostuneille ystävilleen vasta tilaisuuden jälkeen ja odotti jos joku olisi ilmaantunut paikalle siitä huolimatta. Hawkingin mukaan aika-avaruuden tulisi olla todella poimuttunut, jotta aikamatkailu olisi edes teoriassa mahdollista ja lisäksi pitäisi muodostua tunneli, jossa olisi madonreikä. Hän pohti myös sitä, että mikäli aikamatkustus olisi mahdollista, miksei kukaan ole käynyt tulevaisuudesta kertomassa meille aikamatkailusta mitään.

Kohoavat lämpötilat, ilmastonmuutos, sademetsien tuhoutuminen ja jäätiköiden sulaminen huolettivat Hawkingia paljon. Hän kirjoitti, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on mahdollista kunhan vain tehdään poliittisia päätöksiä ja nopeasti. Hänen mielestään suurin uhka ihmiskunnalle on edelleen ydinsota jos esimerkiksi terroristit saavat käyttöönsä näitä aseita, mutta ympäristökatastrofi (ilmaston muutos tai asteroidin törmäys) on selvästi heti seuraavana. Hawkingin ratkaisu tähän olisi, että ihmislajin tulisi keksiä pakenemisreitti pois maapallolta, sillä se on ainoa keino estää itsemme tuholta. Maailman väkiluku kasvaa kaiken aikaa ja pian meillä on se tilanne, että maapallolle jääminen on kuin jäisi autiolle saarelle eikä pyrkisi pois. Jos meiltä loppuu tila, voimme vain lähteä avaruuteen ja se vasta onkin arvaamaton paikka. Hänen mielestään uuden maailman löytäminen pitäisi olla pitkän tähtäimen strategia, mutta kuussa tulisi olla tukikohta jo 30 vuoden päästä. Lisäksi hän painottaa, että ilmastonmuutosta vastaan tulisi taistella samaan aikaan kun mietitään vaihtoehtoja asumiselle.

Hawkingia mietitytti myös tekoäly ja se, päihittääkö tekoäly meidät vai voiko se olla ihmiskunnan pelastus. Hänen mukaansa tietokoneet todennäköisesti ohittavat ihmisen älykkyydessä ja kehittyvät myös älykkyydessä ilman ihmisen apua. Meidän ihmisten pitäisi kuitenkin varmistaa, että tietokoneiden tavoitteet ovat samanlaiset kuin meillä ihmisillä ja että sitä voi kontrolloida. Tekoäly voisi tulevaisuudessa poistaa meiltä muun muassa sairauksia ja köyhyyttä.

Hawkingin ALS-sairaus vammautti hänet hyvin nuorena, mutta lääketieteen ja tekniikan ansiosta hän pystyi jatkamaan työskentelyä pidempään kuin kukaan olisi uskonut. Hänen mielensä oli vapaa vaikka ruumis oli rajallinen. Hän uskoi, että kaikilla elämänalueilla on mahdollisuus tehdä innovaatioita, sillä aina voi pyrkiä johonkin. Hän painotti tieteen opiskelun tärkeyttä siitäkin huolimatta, että kaikista ei tule tutkijoita. Hän uskoi, että päätyipä ihminen tekemään mitä tahansa, tiedettä kannattaa seurata. Hän sanoi, että maailma tulee muuttumaan valtavasti jo seuraavan 50 vuoden aikana, minkä aikana selvitämme monia asioita kuten miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Hän myös mainitsi, että emme voi koskaan tietää missä seuraava tieteellinen löytö tehdään ja kuka sen tekee, joten hän rohkaisi etsimään ja innostumaan, olemaan uteliaita ja vapauttamaan mielikuvituksensa.

Nosta katse tähtii, ei alas jalkoihin.

Vahva lukusuositus 5/5.