elo 21, 2022
Poimintoja ja pohdintoja kirjasta Scary Smart (M.Gawdat)
Tekoäly on jo nyt viisaampi kuin kukaan ihminen. Tekoäly pystyy prosessoimaan tietoa käsittämättömän nopeasti ja keskittymään tehtäviin ilman minkäänlaista häiriötä. Mo Gawdat pureutuu kirjassaan tekoälyyn ja pyrkii ennustamaan millaiseksi tekoäly tulevaisuudessa muovautuu. Gawdat ennustaa, että vajaassa 30 vuodessa tekoälystä tulee yli miljardi kertaa älykkäämpi kuin ihminen, jolloin ihminen ei enää merkitse kovinkaan paljon.
Tekoälyn kehittyminen tarkoittaa koko ihmiskunnalle ennennäkemätöntä muutosta, johon harva on ehkä varautunut niin hyvin kuin olisi kenties syytä. Kukaan ei osaa tietenkään täysin ennustaa mitä tapahtuu, mutta tekoälyn kehittyessä ihmisen ei tarvitse enää tehdä samanlaisia askareita kuin aiemmin. Gawdat kysyykin, että tuleeko meistä hyödyttömiä, puiden alla istuvia buddhalaisia? Mitä ihmiskunnalla on enää tarjota jos me emme olekaan enää maapallon älykkäin laji?
Tulevaisuudessa tekoäly voi oppia maailmanmestariksi kahdessa tunnissa. Ihmisen on mahdotonta kilpailla tällaisen älykkyyden kanssa. Tekoälystä tulee kuin ”Jumala”, joka havaitsee aivan kaiken ja tietää kaiken. Lopulta älykkäät laitteet jopa oppivat tuntemaan enemmän kuin me ihmiset.
Hyvä vai paha tekoäly?
Tekoälyn kehittyminen voi pelottaa, sillä mitä jos tekoäly alkaakin kääntyä ihmiskuntaa vastaan? Tavallaan me annamme kohtalomme tuntemattoman käsiin, mutta Gawdat muistuttaa, että juuri siksi meidän jokaisen olisi tärkeää toimia oikein. Meillä ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa tekoälyn kehityksen suuntaan ja ihan jokaisen panosta tarvitaan. SINUN TEOILLASI ON MERKITYSTÄ!
Miten sinä haluaisit tulla kohdelluksi? Varmasti suurin osa ihmisistä haluaa hyvää ja haluaa onnellisuutta, joten Gawdat kannustaa kaikkia tavoittelemaan onnellisuutta rakkauden voimalla. Hän myös painottaa, että ainoa todellinen ominaisuus, joka tekee meistä ihmisiä, on kykymme rakastaa. Siksi myös tekoälyä tulisi oppia rakastamaan.
Me todella tarvitsemme tekoälyä. Me tarvitsemme sitä esimerkiksi nälänhädän ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Jotta voimme saada parhaan mahdollisen maailman ihmiskunnalle, meidän tulee olla parhaita vanhempia tekoälylle.
Onneen ei ole oikotietä
Ihminen on perusluonteeltaan kärsimätön ja yrittää löytää aina mahdollisimman nopean reitin päämääräänsä. Me haluamme kaiken sormia napsauttamalla, mutta nyt meidän on totuttava siihen, että tämä polku ei tule olemaan helppo. Tällä polulla ei tule olemaan oikoteitä, mutta lopulta polku johdattaa meidät riemuvoittoon ja kohti ennenkuulumatonta hyvinvointia.
Vahva lukusuositus! *****
Lisätietoja kirjasta täältä.
Lisätietoja tarjoamistani terapiapalveluista täältä.
loka 10, 2021
Poimintoja Mikko Hyppösen kirjasta Internet (WSOY)
”Internet on pahinta ja parasta mitä meille on tapahtunut.”
Internet. Niinpä niin. Mikko Hyppösen kirjassa Internet kerrotaan elämästä internetin aikakaudella. Sitä ei ole tullut ajatelleeksi, että me todellakin olemme ensimmäisiä ihmisen historiassa, jotka olemme saaneet eläneet internetin syntymisen aikaan. Tulevat sukupolvet perivät internetin meiltä, joten ei ole yhdentekevää millainen internet on. On meistä kiinni millaisen internetin jätämme jälkipolville, kirjoittaa Hyppönen.
Hyppönen kertoo kirjassaan paljon internetin historiasta, siitä miten 60-luvulla kehitetystä ARPANET:sta tuli hiljalleen meidän nykyään tuntema internet. Hyppönen kertoo paljon myös tekniikasta ja kuinka se on vuosien saatossa kehittynyt: TCP/IP- ja Ethernet- protokollat, IPv4, mikrotietokoneet, PC, DOS, Windows, Linux, Unix, verkkoselaimet (Mosaic, Netscape) jne.
Vuonna 1994 meillä oli jo internet, mutta meillä ei ollut vielä Googlea eikä Wikipediaa. Hyppönen muistuttaa, että internetin kehityksellä on hintansa: yksityisyys on kuollut. Esimerkiksi Google tietää missä asut. Google tietää myös kaikkien Wi-Fi verkot ja niiden osoitteet. Vaikka myös vahvat salausteknologiat ovat yleistyneet ja tiedustelu sekä vakoilu on aiempaa huomattavasti vaikeampaa, koskaan aikaisemmin ihmisistä ei ole kuitenkaan saanut yhtä paljon tietoa kuin nyt.
Rahan merkitys
Raha on dataa, kirjoittaa Hyppönen. Ja niinhän se on. Yhä useampi maksaa kortilla, käteinen vähenee jatkuvasti. Myös kryptovaluutat yleistyvät koko ajan. Toistaiseksi käteisellä on silti tärkeä rooli, sillä millä maksaa jos netti on poikki? Ehkä tunnetuin virtuaalivaluutta on bitcoin. Bitcoinin lupaus oli luoda kokonaan uuden tyyppinen valuutta, joka on hajautettu eikä kukaan kontrolloi sitä. Kun bitcoin luotiin, sillä ei ollut arvoa. Yhden bitcoinin arvo oli aluksi dollarin tuhannesosia ja bitcoineja sai jopa ilmaiseksi. Kyse oli siitä, että järjestelmä yleistyisi ja tulisi tunnetummaksi.
Bitcoineja ei voi luoda loputtomasti ,niin kuin esimerkiksi euroja ja dollareita voidaan painaa loputtomasti. Bitcoineja voi olla vain 21 miljoonaa yksikköä. Bitcoinit ovat siksi niin haluttuja, koska niitä on vähän. Hyppönen vertaakin Bitcoinia Hermes Birkin laukkuun, joissa sama logiikka nostaa niiden hintaa.
Lisäksi tietoturvaekspertti Hyppönen kirjoittaa tietenkin paljon myös tietoturvaan kohdistuneista ja kohdistuvista riskeistä. Hän kertoo miten erilaiset virukset, madot, troijalaiset, exploit kitit yms ovat vuosikymmenten aikana olleet suuri uhka tietoturvalle. Hyppönen on sanonut, että jos laitteessa on älyä, se on haavoittuva. Tätä kutsutaan nykyään Hyppösen laiksi.
Vastaamo-case
Ehkä itseäni eniten kiinnostava kohta kirjassa oli Vastaamo-case. Hyppönen kirjoittaa, että Vastaamon tapauksessa oli paljon syyttömiä uhreja – Vastaamon asiakkaat, mutta myös terapeutit. Kukaan heistä ei ollut tehnyt mitään väärää. Hyppönen pohtiikin, että ehkä ainoa positiivinen asia tästä tietoturvavuodosta oli se, että se vähensi terapiassa käymiseen liittyvää stigmaa ja että avun hakeminen ei ole häpeällistä. Hyppönen myös mainitsi, että koko yritys kaatui tämän tietomurron takia, mikä on harvinaista aivan maailmanlaajuisestikin. Harmillista kyllä, tietomurtajaa, nimimerkillä ransom_man, ei ole vieläkään saatu kiinni ja vastuuseen teoistaan.
Lopuksi Hyppönen kirjoittaa myös mm. cyberhyökkäyksistä, tekoälystä ja jopa SpaceX:sta, mutta eipä niistä enempää. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea, sillä se muistuttaa meitä siitä, että jokaisen suuren innovaation jälkeen paluuta vanhaan ei enää ole. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Vahva lukusuositus. Lisää kirjasta löydät täältä.
Lisää blogikirjoituksiani löydät täältä.
syys 14, 2021
Poimintoja Stephen Hawkingin teoksesta Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin (WSOY)
Maailmankaikkeus on monelle meistä suuri mysteeri. Teoreettisen fyysikon Stephen Hawkingin viimeiseksi jäänyt kirja kertoo nimensä mukaisesti lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin. Hän oli suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan ”parisuhdeterapeutti”. Hän oli kyselijä, joka kehotti katsomaan omien jalkojen sijasta tähtiin ja optimisti, joka ajatteli että aina on jotain mitä voi tehdä ja onnistua siinä. Kirjassa oli paljon asioita, jotka niin sanotusti menivät minulta ”yli hilseen”, mutta yritin silti pinnistellä ja saada kirjasta irti mahdollisimman paljon.
Elämän suuret kysymykset
Häntä mietityttivät erityisesti elämän suuret kysymykset kuten ajan synty ja kuoleman todellinen luonne. Jos Einstein esitti meille vastauksia, Hawking esitti meille kysymyksiä, kuten:
- Onko Jumala olemassa?
- Kuinka kaikki alkoi?
- Pystymmekö ennustamaan tulevaisuutta?
- Mitä on mustan aukon sisällä?
- Onko aikamatkustus mahdollista?
- Miten muovaamme tulevaisuutta?
- Selviydymmekö hengissä maapallolla?
- Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?
- Pitäisikö meidän asuttaa avaruus?
- Päihittääkö tekoäly meidät?
Hän pohti paljon sitä miten kaikki voikaan ilmestyä tyhjästä. Hän ei uskonut Jumalaan vaan luonnon ja tieteen lakeihin. Hän uskoi, että maailmankaikkeus, avaruus ja energia syntyivät alkuräjähdyksestä, mutta silti häntä pohti miten kaikki voi ilmestyä tyhjästä ja spontaanisti. Silti hän ajatteli, että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä, sillä ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa eikä tämän vuoksi luojaakaan ole voinut olla olemassa. Hän ei myöskään uskonut taivaaseen tai kuolemanjälkeiseen elämään. Silti hän ajatteli, että elämä jatkuu lapsiemme kautta, vaikka itse muutummekin tomuksi kuoleman jälkeen.
Maailmankaikkeus laajenee
Aikaa ei siis ollut ennen maailmankaikkeuden syntyä, mutta hän uskoi että maailmankaikkeus ei ole ollut olemassa ikuisesti ja tähdet ovat syttyneet jostain syystä. Hän myös kirjoitti siitä, miten kaikki etääntyy jatkuvasti ja maailmankaikkeutemme laajenee koko ajan. Galaksit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan 15 miljardia vuotta sitten, jolloin maailmankaikkeus oli pieni ja tiheä, ja johon on ollut koodattuna koko maailmankaikkeutemme. Hän myös ajatteli, että maailmankaikkeudellamme olisi noin 20 miljardia vuotta jäljellä, jonka jälkeen tähdet palavat loppuun, kaikki kylmenee ja loppuu. Hänen mukaansa myös toisia maailmankaikkeuksia voi olla, mutta emme pysty tutkimaan niitä.
Hawking kirjoitti kirjassaan myös siitä miten olemme uuden evoluution vaiheessa. Viimeisen kymmentuhannen vuoden aikana olemme olleet ulkoisen tiedonvaihdon vaiheessa, ja tieto lisääntyy eksponentiaalisesti koko ajan. Jos lukisi yhden kirjan päivässä, veisi vähintään 10000 vuotta lukea kaikki kansalliskirjaston kirjat ja sinä aikana olisi ehditty jo kirjoittaa valtava määrä uusia kirjoja.
Myös mustat aukot olivat Hawkingin erityinen kiinnostuksen kohde. Hän kuvaili mustaa aukkoa ”jäätyneeksi tähdeksi”, joka imee kaiken ympäriltään. Mustalla aukolla on reuna jota kutsutaan tapahtumahorisontiksi, jota hän vertasi, että se on ”kuin menisi putouksesta kanootilla – reunan ylityksen jälkeen paluuta ei ole.”
Mustan aukon sisällä on paljon informaatiota, joka on piilossa meiltä.
Onko aikamatkustus mahdollista?
Hawking pohti myös aikamatkustamisen mahdollisuutta tieteen näkökulmasta. Hän jopa testasi asiaa niin, että lähetti kutsun aikamatkustamisesta kiinnostuneille ystävilleen vasta tilaisuuden jälkeen ja odotti jos joku olisi ilmaantunut paikalle siitä huolimatta. Hawkingin mukaan aika-avaruuden tulisi olla todella poimuttunut, jotta aikamatkailu olisi edes teoriassa mahdollista ja lisäksi pitäisi muodostua tunneli, jossa olisi madonreikä. Hän pohti myös sitä, että mikäli aikamatkustus olisi mahdollista, miksei kukaan ole käynyt tulevaisuudesta kertomassa meille aikamatkailusta mitään.
Maapalloa kohtaavat uhat
Kohoavat lämpötilat, ilmastonmuutos, sademetsien tuhoutuminen ja jäätiköiden sulaminen huolettivat Hawkingia paljon. Hän kirjoitti, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on mahdollista kunhan vain tehdään poliittisia päätöksiä ja nopeasti. Hänen mielestään suurin uhka ihmiskunnalle on edelleen ydinsota jos esimerkiksi terroristit saavat käyttöönsä näitä aseita, mutta ympäristökatastrofi (ilmaston muutos tai asteroidin törmäys) on selvästi heti seuraavana. Hawkingin ratkaisu tähän olisi, että ihmislajin tulisi keksiä pakenemisreitti pois maapallolta, sillä se on ainoa keino estää itsemme tuholta. Maailman väkiluku kasvaa kaiken aikaa ja pian meillä on se tilanne, että maapallolle jääminen on kuin jäisi autiolle saarelle eikä pyrkisi pois. Jos meiltä loppuu tila, voimme vain lähteä avaruuteen ja se vasta onkin arvaamaton paikka. Hänen mielestään uuden maailman löytäminen pitäisi olla pitkän tähtäimen strategia, mutta kuussa tulisi olla tukikohta jo 30 vuoden päästä. Lisäksi hän painottaa, että ilmastonmuutosta vastaan tulisi taistella samaan aikaan kun mietitään vaihtoehtoja asumiselle.
Hawkingia mietitytti myös tekoäly ja se, päihittääkö tekoäly meidät vai voiko se olla ihmiskunnan pelastus. Hänen mukaansa tietokoneet todennäköisesti ohittavat ihmisen älykkyydessä ja kehittyvät myös älykkyydessä ilman ihmisen apua. Meidän ihmisten pitäisi kuitenkin varmistaa, että tietokoneiden tavoitteet ovat samanlaiset kuin meillä ihmisillä ja että sitä voi kontrolloida. Tekoäly voisi tulevaisuudessa poistaa meiltä muun muassa sairauksia ja köyhyyttä.
Tieteen ja opiskelun tärkeys
Hawkingin ALS-sairaus vammautti hänet hyvin nuorena, mutta lääketieteen ja tekniikan ansiosta hän pystyi jatkamaan työskentelyä pidempään kuin kukaan olisi uskonut. Hänen mielensä oli vapaa vaikka ruumis oli rajallinen. Hän uskoi, että kaikilla elämänalueilla on mahdollisuus tehdä innovaatioita, sillä aina voi pyrkiä johonkin. Hän painotti tieteen opiskelun tärkeyttä siitäkin huolimatta, että kaikista ei tule tutkijoita. Hän uskoi, että päätyipä ihminen tekemään mitä tahansa, tiedettä kannattaa seurata. Hän sanoi, että maailma tulee muuttumaan valtavasti jo seuraavan 50 vuoden aikana, minkä aikana selvitämme monia asioita kuten miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Hän myös mainitsi, että emme voi koskaan tietää missä seuraava tieteellinen löytö tehdään ja kuka sen tekee, joten hän rohkaisi etsimään ja innostumaan, olemaan uteliaita ja vapauttamaan mielikuvituksensa.
Nosta katse tähtii, ei alas jalkoihin.
Vahva lukusuositus 5/5. Lisätietoja kirjasta täällä.
Muita blogikirjoituksiani pääset lukemaan täältä.
