Poimintoja Anders Hansenin kirjasta Aivoblues – Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin (Atena, 2022).
Ihmisen tärkein tehtävä on selviytyminen ja heti sen jälkeen lisääntyminen. Psykiatri Anders Hansen kysyy kirjansa otsikossa kenties ajankohtaisimman kysymyksen: ”Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?”
Miksi tunteita on olemassa?
Tunteitamme säätelee aivoissa kaksi mantelitumaketta ja tunteet toimivat käyttäytymisemme ohjaamisessa. Hansen kirjoittaa, että erityisesti aivoissa sijaitsevan aivosaaren kokoerot vaikuttavat luonteenpiirteisiimme ja luonteenpiirteidemme on tarkoituskin olla erilaisia. Ei myöskään ole sellaista asiaa kuin ”normaali” aivosaari. On täysin normaalia, että aivomme ovat erilaisia ja on täysin normaalia, että elimistöstä tulevien aistimusten ”säätönappulat” on säädetty eri ihmisillä eri tasoille. Joillekin aiheutuu esimerkiksi stressistä helpommin voimakkaampia aistimuksia, kuten esimerkiksi vatsa-, selkä-, tai pääkipua, ja tämäkin on normaalia.
Tunteet ovat edellisten sukupolvien kuisketta, sanoo Hansen. Ahdistus, masennus ja paniikki ovat luonnollisia tiloja. On jopa kummallista, että kaikilla ei ole ahdistusta, koska se on koodattu meihin evoluution myötä. Eritysesti voimakkaat tunteet jäävät muistiin, koska se on aina ollut selviytymisen kannalta tärkeää. Hansen muistuttaa kuitenkin, että ahdistus ei ole vaarallista vaikka se onkin todella ikävää. Hän mainitsee myös, että ajattelulla tai tiedoilla ei voi estää ahdistusta eikä sitä voi yrittää hämätä.
Selviytyjien sukupolvi
Ihmiset ovat aiemmin kuolleet tartuntatauteihin jo ennen teini-ikää, vain aivan muutama sukupolvi sitten. Useimmat ihmisistä kuolivat nuorena. Olemme siis niiden onnekkaiden ihmisten jälkeläisiä, jotka eivät kuolleet lapsina. Olemme oppineet selviytymään taudeista, jotka ovat aiemmin tappaneet nuoria.
Hyvä esimerkki on stressi. Stressi aiheuttaa kehossa hälytystilan, jolloin aivot luulevat, että jokin on pielessä. Hansen kirjoittaa, että hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi masennuksen takana on usein se, että jokin suuri ja merkittävä päätös tekemättä, mutta joskus masennusta voi aiheuttaa myös elimistön inflammaatio eli tulehdustila. Masennuksen yhteydessä on kuitenkin aina syytä pohtia, onko esimerkiksi jokin suuri päätös tekemättä? Joskus meidän vain täytyy kokea ensin äärimmäisiä tunteita, jotta osaamme tehdä tarvittavat muutokset.
Yksinäisyys huonontaa terveyttä
Hansen kirjoittaa, että yksinäisyys on tutkimusten mukaan yhtä vaarallista fyysiselle terveydelle kuin jos polttaisi joka päivä askin tupakkaa. Yksinäisyys käynnistää ihmisessä ’taistele ja pakene’-reaktion ja herkistää muun muassa toisten ilmeille ja eleille. Aivot yliherkistyvät ja tutut tuntuvat helposti vierailta, jopa vihamielisiltä. Tämä johtuu siitä, että yksinäisyys viestittää aivoille suuremmasta kuolemanriskistä, koska yksin ollessa kukaan ei ole tulossa apuun ja se käynnistää elimistön hälytystilan. Hansen mainitsee, että kaikkein tärkeintä on yrittää välttää yksinäisyyttä, mutta muistuttaa, että yksin oleminen ei tarkoita kuitenkaan automaattisesti sitä, että ihminen olisi yksinäinen.
Tavoitteena hyvinvoiva ihminen
Hyvinvoiva ihminen ei etsi jatkuvasti ongelmia ja epäkohtia, mutta onnellisuus ei myöskään ole pysyvä olotila. Onnellisuuden tunteet ovat väliaikaisia ja niiden kuuluukin olla väliaikaisia, jotta ne toimivat motivaattoreina.
Liikunta ehkäisee tutkitusti masennusta, kirjoittaa Hansen. Hän puhuu myös omasta ammatillisesta kokemuksestaan käsin. Hansenin mukaan ihmisen pitäisi liikkua joka päivä, eikä pelkästään fyysisen terveyden, mutta myös aivojen ja mielenterveyden vuoksi. Hansen mainitsee, että masennus on myös osittain geneettistä, eli pelkästään liikunnallisuus ei kokonaan poista, mutta liikunnalla on mm. masennusta ja ahdistusta ehkäisevä vaikutus. Lisäksi tutkimusten mukaan liikunta toimii lääkkeenä erityisesti traumaperäiseen stressihäiriöön. Valitun liikuntamuodon merkitys on tutkimusten mukaan vähäinen ja tärkeintä on kun vain liikkuu.
Hansen havainnollistaa asiaa niin, että liikunta nostaa sykettä ja tällöin elimistö oppii, että sykkeen nousu ei ole vaarallista. Esimerkiksi paniikkikohtauksista kärsivän pitäisi tehdä sykettä kohottavaa liikuntaa, mutta aloittaa sykkeen nosto vähitellen.
Kun ihminen on hyvässä fyysisessä kunnossa, aivot tietävät, että ihminen pääsee juoksemaan karkuun tarvittaessa. Tämä rauhoittaa elimistön stressiä. Liikunnan aikana kortisolitasot hetkellisesti nousevat, mutta liikunnan jälkeen ne taas laskevat ja siksi liikunnan jälkeen tulee yleensä rauhallinen olo. Liikunta vahvistaa myös uskoa omiin kykyihin.
Hansen muistuttaa, että vakavasti uupuneille/masentuneille liikunta ei ole siinä hetkessä mahdollista. Heidän pitää ensin levätä.
Tämä on kohtaloni
Nykyään ajatellaan helposti, että ”tämä on kohtaloni.” Hansen puhuu kohtalonvaistosta.
Tiedetään, että tietyt geenit lisäävät riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö riskitekijöihin voisi vaikuttaa, kirjoittaa Hansen. Jos ihminen ei usko, että voisi parantua, hän ei myöskään pyri aktiivisesti tekemään asialle mitään. Kuin tilanne olisi kiveen hakattu kohtalo.
Hansen sanoo, että paras vastalääke on tieto. Miksi sitten voimme nykyään niin huonosti, vaikka kaikki on paremmin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa? Hansenin mukaan tämä johtuu siitä, että olemme unohtaneet, että olemme biologisia olentoja. Meidän tulisi ymmärtää biologiaamme paremmin, mutta samalla myös löytää merkityksellisiä syitä elää. Kun tietää vastauksen siihen miksi elää, löytää myös keinot siihen miten elää.
Lukusuositus 5/5.
Lisätietoa kirjasta täältä. Lisätietoa terapiapalveluistani täältä.
Poimintoja kirjasta That Little Voice In Your Head (M.Gawdat / Pan Mcmillan)
”Learn to make your reptile safe.”
”Hold your heart kindly like a delicate butterfly.”
”When the masks drop, you will feel real joy.”
”Wear your heart on your sleeve.”
”We only feel when we are alive and we are only alive when we feel.”
”To lose, you must have it in the first place.”
”Anything worthwhile is never easy.”
Ajattelin, että Mo Gawdatin esikoisteos Solve For Happy olisi kenties paras lukemani kirja ikinä, mutta saatoin olla väärässä. Gawdatin uusin teos That Little Voice In Your Head on tajunnanräjäyttävä siitäkin huolimatta, että Gawdat kirjoittaa hyvin tutuista teemoista kuten tunteista, ajattelusta, aivoista, onnellisuudesta, kiitollisuudesta sekä tottakai onnellisuuden yhtälöistä. Nyt hänellä on kuitenkin rohkea haaste meille kaikille:1 miljardia onnellista.
Gawdat kirjoittaa siitä kuinka jokaisella meistä on tilanteita, joissa huomaamme, että ajattelumme harhailee. Saatamme toistaa haitallisia ajatusmalleja päivistä, viikoista tai jopa vuosista toiseen – ja meistä tulee niissä todellisia eksperttejä. Me tunnemme hirveän määrän erilaisia tunteita, ja kun emme tunne, tunnemme silloinkin tylsyyttä. Myös epätoivo saa meidät tuntemaan itsemme tunnottomiksi (numb).
Fake it ’till you make it
”Fake it ’till you make it.” Siinä ehkä huonoin vinkki mitä on olemassa, sanoo Gawdat. Ihmiset ovat mestareita piilottelemaan tunteitaan, ja usein esitämme, että ”ei tunnu missään”. Jokainen päähämme tupsahtava ajatus kuitenkin aiheuttaa meissä jonkin tunteen. Koska Gawdat on koulutukseltaan insinööri, hän rakastaa selittää asiat erilaisin yhtälöin. Esimerkiksi kateuden yhtälö on seuraavanlainen: Kateus on yhtä kuin mitä toisella on, minkä toivon, että minulla olisi vähennettynä se, mitä minulla on.
Gawdat rohkaisee tuntemaan tunteet, sillä muuten niistä kasvaa hirviö. Hän rohkaisee myös jakamaan tunteet, mutta vain luotettujen henkilöiden kanssa. Saatamme joskus pidätellä tunteitamme, koska pelkäämme muiden ihmisten reaktioita. Tunteemme ovat kuitenkin herkkiä, niitä pitää rakastaa ja hyväksyä ne. Ne ovat elämän suola. Anna muiden tuntea myös ja auta heitä avautumaan ilman arvostelua. Ole empaattinen.
Se, että ihmiset eivät koskaan muuttuisi, ei pidä paikkansa, sanoo Gawdat. Hän puhuu neuroplastisuudesta ja siitä, miten harjoittelulla ja määrätietoisuudella voimme päästä haluamaamme tavoitteeseen. Hän kertoo siitä, kuinka ihminen yleensä rakastaa draamaa ja siksi me myös toistamme samaa tarinaa, samaa ”looppia” eli silmukkaa. Sama tarina toistettuna vahvistaa aivojen yhteyksiä, ja kun etsimme elämästämme asioita jotka pelottavat meitä, tulemme yhä pelokkaammiksi.
Gawdat kertoo kirjassaan lukuisia tapoja, joiden avulla voi harjoitella esimerkiksi kiitollisuutta, hyvyyttä, rakkautta itseään kohtaan tai vaikkapa kärsivällisyyttä. Hän opastaa muun muassa miten ihminen pystyy halutessaan muuttamaan tunteitaan hetkessä. Hän avaa, kuinka aivojen toiminta vaikuttaa hormoneihimme, mutta ehkä tärkeimpänä hän muistuttaa, että mikään tunne ei loppujen lopuksi voi meitä satuttaa ellemme anna sille sitä voimaa.
Lopeta stressaaminen
Kuulostaa vaikealta, mutta se on Gawdatin mukaan yllättävän helppoa. Gawdat kehottaa tekemään päätöksen heti ja aloittamaan pitämällä tauko ja venyttelemään. Hän puhuu psykologisesta rauhoittumisesta ja rentoutumisen taidosta, jolloin on tarkoitus päästä pois ”loopista”. Muuten ajaudumme syöksykierteeseen, joka saa meidät onnettomiksi.
Hän vertaa aivojamme tietokoneeseen, jolla on rajalliset resurssit sekä prosessorin teho. Jos kuormitamme aivojamme liikaa, aivomme ”jumittuvat” aivan samaan tapaan kuin kävisi tietokoneellekin. Siksi onkin tärkeää kiinnittää huomio aitoihin ja olennaisiin asioihin, jolloin aivot eivät ylikuormitu. Kun huomaa, että aivot alkavat ylikuormittua, kannatta varmistaa, että ei ainakaan yritä tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Gawdat muistuttaa, että multitasking eli monen asian yhtäaikainen suorittaminen ei ole mahdollista. Tee siis kaikki yksi asia kerrallaan, ja niin kuin tekisit sen ensimmäistä kertaa. Ota vaikkapa mansikka käteesi, ihaile sitä hetki, ota siitä pieni palanen, pureskele hyvin ja nielaise. Tai jos hartiasi tuntuvat kipeiltä, älä vastusta kipua vaan hiero niitä hetki, ja vain ole ja kuulostele.
Ajattelu ei ole pahasta
Ajattelu ei ole paha asia. Jos ajattelet hyviä asioita, anna mennä. Gawdat painottaa, että tärkeintä olisi saada poistettua turha negatiivinen ajattelu, ei siis kaikkea negatiivista ajattelua. On tärkeää ottaa vastaan ne ajatukset ja tunteet, jotka nousevat esille. Pikkuhiljaa mieli alkaa muovautua kohti parempaa, mutta se vaatii kurinalaisuutta ja harjoitusta. Älä ajattele on huono tavoite, sillä se ei ole mahdollista. Parempi tavoite on opetella ajattelemaan positiivisemmin.
Kukaan ei ole aina onnellinen, kaikki ovat joskus onnettomia. On kuitenkin mahdollista opetella palaamaan nopeasti onnellisuuteen (bounce back time). Gawdat puhuu siitä, miten aivomme eivät aina tiedä totuutta, ne vain olettavat asioita. Siksi hän suosittelee selvittämään totuuden! Aivojemme todellisuuteen vaikuttavat aiemmat draamat, muistot jne. Siksi aivoiltamme pitääkin vaatia todistusaineistoa väitteiden tueksi. Saatat esimerkiksi ajatella: ”Hän ei enää rakasta minua”. Onko tämä oikeasti totta?
Älä anna minkään valheen musertaa sinua, pyytää Gawdat. Haitalliset ajatukset ovat usein toistuvia ja niistä ei ole meille mitään hyötyä. Gawdat vertaa niitä metelöivään hälytysjärjestelmään. Miksi vain istuisit ja kuuntelisit sitä meteliä? Mitä hyötyä siitä on? Näin toimimalla jatkaisit vain omaa kärsimystäsi. Tee siis jotain asialle, ja kun teet, alat voida paremmin, lupaa Gawdat.
Mitä jos kärsimys on kroonista?
Gawdat ajattelee, että jokaisella kärsimyksellä on myös positiivinen puoli. Hän kysyy: ”Jos saisit poistettua kaikki kokemasi vaikeudet, mutta samalla poistuisivat kaikki ne asiat, jotka olet oppinut vaikeuksiesi vuoksi, suostuisitko?” Gawdat muistuttaa, että ulkopuolisia voimia on vaikea hallita eikä menetettyä saa takaisin, mutta voimme kaikesta tästä huolimatta yrittää tehdä maailmasta paremman paikan. Hyväksy tilanteesi ja sitoudu tekemään jokaisesta päivästä hieman parempi. Älä luovuta, kokeile uudelleen, ole legenda! Anna myrskyn riepotella kunnes alkaa tyyntyä.
Elämä on nollasummapeliä
Kaikki mitä kutsumme elämäämme, maksaa. Gawdat kertoo muutaman konkreettisen esimerkin: Paita pitää pestä, pesukone pitää huollattaa, kännykkä pitää ladata ja niin edelleen. Kaikista näistä asioista on varmasti hyötyä, mutta mikään ei ole ilmaista. Enemmän ei siis aina tarkoita onnellisempaa elämää. Kun meillä on enemmän rahaa kuin tarvitsemme, me kulutamme sen asioihin, joita emme edes halua.
Gawdat rohkaisee kaikkia antamaan, mutta myös vastaanottamaan. Hän kehottaa ottamaan osaa kiltteyshaasteeseen: Anna joka päivä jotain tuntemattomalle ihmiselle. Hymyile. Sano jotain mukavaa ihmisille, jotka eivät odota sitä. Ota kontaktia ihmisiin, joita et edes tunne. Pistä hyvä kiertämään. Tavoitteena 1 miljardia onnellista.
Kirjan lopussa hän pyytää lukijoita lähettämään rukouksen edesmenneelle pojalleen Alille. Lue kirja, niin tiedät miksi.
Poimintoja ja pohdintoja kirjasta Eroon oireista (M.Nordin, Viisas Elämä)
”On kaksi voimaa, jotka ohjaavat elämää: Rakkaus ja pelko.” – Maria Nordin
”Kärsimys syntyy vastustuksesta.” – Eckhart Tolle
”Jos toimit aina samoin, saat aina saman lopputuloksen.” – Albert Einstein
”Luulin, että pidimme vain hauskaa, mutta loimmekin muistoja.” – Nalle Puh
Maria Nordin esittelee kirjassaan oman tietoisuustaitomenetelmänsä, jonka tarkoituksena on toimia paranemisen tukena sekä lisätä elinvoimaa ja luovuutta. Kirjassa painotetaan, että kyseessä ei ole lääketieteellinen hoito ja koskaan ei tule jättää huomiotta terveydenhuollon ammattilaisten neuvoja ja lääketieteellistä hoitoa.
Kirja on saanut paljon huomiota osakseen, niin hyvässä kuin pahassa. Koska olen kiinnostunut kaikesta mikä saa osakseen kritiikkiä, ei ole ihme, että tartuin tähän kirjaan suurella mielenkiinnolla, mutta myös skeptisyydellä. ”Bring it on, Maria”, huomasin ajattelevani kun pitelin kirjaa kädessäni.
Jo heti kirjan alkupuolella huomasin, että minulle ’ah niin ominainen’ skeptisyyteni alkoi lieventyä. Pohdin hiljaa mielessäni miksi tästä kirjasta oikeastaan onkaan noussut sellainen negatiivinen häly. Kirja ei pakota lukijaansa mihinkään, mutta rohkaisee pohtimaan suhtautumista asioihin ja tutustumaan Nordinin 12 askeleen menetelmään.
Aivojen muovautuvuus
Nordin kirjoittaa, että tietoa ja vastauksia ei tarvitse loputtomasti etsiä. Riittää, että laittaa tietoisen mielensä syrjään ja avautuu vastaanottamaan sanatonta tietoa. Elämää olisi hyvä tarkastella eri näkokulmista ja olisi hyvä uskaltaa kurottautua myös oman ajattelunsa ulkopuolelle. Kun alkaa luottaa parantavaan voimaan itsessään, alkaa väistämättä tapahtua muutoksia.
Usein yllättävänkin pienet asiat voivat tuottaa kipua, hengenahdistusta, päänsärkyä ja niin edelleen. Nordin selittää, että kun ihminen kokee uhkaa, hänen puolustusjärjestelmänsä havahtuvat ja alkavat etsiä ympäristöstä tai kehon sisältä vaaratekijöitä. Se on meissä sisäänrakennettu ominaisuus, jotta oppisimme välttämään vaaraa.
Nordin puhuu neuroplastisuudesta eli aivoissa tapahtuvista muutoksista. Niitä tapahtuu todennäköisimmin juuri silloin kun ihminen kokee jonkin tunnetilan – tiedostipa tunnetta tai ei. Tiedostamattomia neuroplastisia muutoksia tapahtuu erityisesti elämän taitekohdissa. Hyvä kysymys onkin: Onko aivot ohjelmoituneet ylireagoimaan asioihin, jotka todellisuudessa eivät edes ole uhkia?
Olemisen tila
Nordin puhuu kirjassaan Tarinaminästä, Rooliminästä ja Korkemammasta minästä. Hän varoittaa, että Tarinaminä ja Rooliminä luovat helposti draamaa ja erillisyyttä, jolloin on vaikea saada yhteys Korkeampaan minään.
Korkeampi minä on Nordinin mukaan hiljaisuus mielen taustalla. Ihminen, jolla on vahva Korkeampi minä, on vahva yhteys omaan kehoonsa ja mieleensä. Kun Korkeampi minä vahvistuu, yksilön kokema kärsimys vähenee. Vastavuoroisesti mitä enemmän koemme kuormitusta, sitä herkemmin alamme samaistumaan Tarinaminään ja Rooliminään.
Kun ihminen oppii näkemään itsensä osana luontoa, pääsee hiljalleen harmoniaan myös kehollisesti.
Kaksi ohjaavaa voimaa: Rakkaus ja pelko
Iso osa ihmisistä kiinnittää enemmän huomiota epämiellyttäviin, mutta vaarattomiin ajatuksiin, kehollisiin tuntemuksiin ja tunteisiin. Tämä on hyvin yksilöllistä ja siksi vaikuttaa enemmän toisilla kuin toisilla.
Nordin puhuu kirjassaan Sisäisestä Suojelijasta eli ehkä kansankielellä pelosta, jonka pyrkimys on muistuttaa, että et ole turvassa. Vaikka Sisäisen Suojelijan tahto on tavallaan hyvä, suojella sinua pahalta, kaikki epämiellyttävät asiat eivät todellisuudessa ole aito uhka. Siksi Nordin rohkaiseekin puhumaan omalle Sisäiselle Suojelijalleen seuraavasti: ”Rakas Sisäinen Suojelija, kiitos huomautuksesta, mutta olen nyt täysin turvassa.”
Kärsimys syntyy vastustuksesta
Kärsimys ei aiheudu siitä mitä on, vaan siitä miten suhtaudumme siihen, mitä on. Negatiivisen asenteen myötä keho tuottaa elimistöömme stressihormoneita, jotka puolestaan voivat saada oireen vahvistumaan. Vastustus siis voimistaa kipua, kirjoittaa Nordin.
Ihmisille on tyypillistä, että kivusta tai epämukavuudesta halutaan nopeasti ja helposti eroon. Nordin muistuttaakin, että elämään kuuluu myös epämukavuutta ja sen vastustaminen usein lisää epämukavuuden tunnetta. Nordin ehdottaa kivun lievitykseen rauhallista läsnäoloa, lempeää kosketusta ja lohtua. Tuolloin keho alkaa tuottaa oman kipua lievittävän hormonicocktailin.
Kun epämukavuus iskee, Nordin kehottaa rentoutumaan tietoisesti ja hengittämään syvään, jolloin tuntemus usein laantuu. Jos et tekisi näin, jatkaisit vastustusta otsa kurtussa ja kipu voimistuisi. Hän muistuttaa myös, että aina rajutkaan oireet eivät kerro todellisesta uhkasta. Kerro pelollesi: ”Teet tärkeää työtä, mutta nyt riittää.”
Kiitollisuus on rakkautta
Aina kun oireesi tai niiden aiheuttaja ilmenee, Nordin kehottaa tuntemaan kiitollisuutta. Hän kuvailee kiitollisuutta rakkauden olotilaksi, jolloi stressihormonien pitoisuus kehossa laskee.
Kun ihminen on stressaantunut, hänen sykevälivaihtelunsa voi olla suurta. Monesti ajatellaankin, että pieni sykevälivaihtelu eli tasainen rauhallinen syke olisi merkki hyvinvoinnista. Nordin sanoo, että asia on kuitenkin päinvastoin. Sydän ei ole kone, vaan aistiva ja välittävä elin.
Kun huomaa, että elimistö käy ylikierroksilla, on hyvä opetella kiitollisuutta. Ajattele asioita, joita rakastat, esimerkiksi jotain läheistäsi, kotiasi, harrastustasi ja niin edelleen. Arki on täynnä kiitollisuuden aiheita kun antaa niille mahdollisuuden tulla esiin. Jos ei keksi muuta, niin jokainen hengenveto voi riittää kiitollisuuden syyksi. Nordin muistuttaa, että kiitollisuuden tukeminen vetää kiitollisuuden aiheita puoleensa. Ota myös kärsimystä tuottava asia kiitollisuudella vastaan, sillä kiitollisuus muuttaa kehon hormonitasapainoa ja mahdollistavat kehon oman parantavan voiman vapautumisen.
Positiivisuuden voima
Nordin rohkaisee tukemaan omaa hyvinvointia siirtymällä positiiviseen kielenkäyttöön. Hän rohkaisee luopumaan diagnoosin nimen, sairauden nimen ja oireiden käyttämisestä (paitsi lääkärin vastaanotolla). Lisäksi hän kehottaa luopumaan sanasta ”oire” ja korvaamaan sanalla ”haaste”.
Positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö elämään kuuluisi epämukavuus. Nordin kirjoittaa, että olemme saaneet harhakuvan, että jos kaikki ärsytystä ja epämukavuutta aiheuttavat asiat katoaisivat elämästämme, olisimme onnellisia. Ihmiskunnan elämä ei kuitenkaan koskaan ole ollut yhtä mukavaa kuin se on nyt. Yhä pienemmät asiat tuottavat meille päänvaivaa, ja liiallinen mukavuus tukahduttaa kyvyn kestää vastoinkäymisiä, epämukavuutta ja epävarmuutta. Nordin kysyykin nerokkaasti: ”Haluatko olla onnellinen vai tuntea loputonta mukavuutta?”
Stressi (sana, joka pitäisi kieltää!) ja mikrobit
Kirjassa puhutaan myös stressistä. Inhoan sanaa stressi, joten vaihdan sen nyt omavaltaisesti lennosta sanaan ressu. Noin. Paljon hauskempi.
Ressu tarttuu ja se on addiktoivaa. Ressu kaventaa havainnointikykyämme ja huomio kiinnittyy negatiiviseen. Nordin väittää, että mikrobimme kuuntelevat tunnetilojamme. Jos koet uhkaa, mikrobiesi Sisäiset Suojelijat havahtuvat ja alkavat etsiä ympäristöstä syitä uhkalle eivätkä toimi optimaalisesti. Tätä väitettää tukee myös se, että jopa 90% kehomme välittäjäaineista muodostuu suolistossa yhdessä mikrobien kanssa. Siksi ressu alentaa usein myös vastustuskykyämme.
Mutta ei hätää. Tähänkin on apu olemassa. Kosketus auttaa tässäkin ja sen voi tehdä myös itselleen. Kosketus hellii aivoja, sanoo Nordin. Kosketus saa aivot tuottamaan hormoneja kuten oksitosiinia, serotoniinia ja luonnollisia opioideja.
Lainatakseni rohkeasti legendaarista Frank Pappaa: ”Kosketelkaa toisianne.”
Poimintoja ja pohdintoja kirjasta Suorituskyvyn salaisuus (H.Markuksela, Tammi.)
”Pakosta se syntyy, mutta vapaudessa se elää” – Hannu Salama
Hanna Markukselan esikoisteos on hieman erilainen tietokirja. Tiedon lisäksi se sisältää vinkkejä ja harjoituksia suorituskyvyn parantamiseksi, mutta myös kirjailijan omakohtaisia kokemuksia aiheesta.
Kuitenkin pieni varoituksen sana. Jos olet hyvin herkkä ja parhaillaan äärimmäisen kuormittunut, stressaantunut tai ahdistunut, kannattaa pohtia tarkkaan haluaako kirjaa lukea juuri sillä hetkellä. Kuten vanha sanonta menee: tieto lisää tuskaa.
Kirjassa kerrotaan mitä kehon ja mielen pitkittyneestä stressitilasta ja univajeesta voi aiheutua. Lisäksi kirjassa luetellaan erilaisia suorituskyvyn laskun oireita, joiden kohdalla moni lukija saattaa nyökytellä. Kirja sisältää myös paljon hyödyllisiä vinkkejä hyvinvoinnin ylläpitoon sekä optimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseen.
Uni, uni ja vielä kerran uni
Markuksela painottaa kirjassaan erityisesti unen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Siispä uni, uni ja vielä kerran uni. Markuksela selittää miten sympaattinen ja parasympaattinen hermosto vaikuttavat ihmisen elämään ja miten jokainen voi pyrkiä omalla toiminnallaan tukemaan hermoston optimaalista toimintaa. Kirjassa käsitellään ihmisen yksilöllistä vuorokausirytmiä, mutta myös kattavasti mm. hormonitoiminnan vaikutusta ihmisen hyvinvointiin.
Uupuminen tapahtuu usein vaivihkaa. Markuksela kirjoittaa siitä miten ihminen huomaa sen usein siitä, että suorituskyky on alkanut heikentyä. Sykevälivaihteluissa voi tapahtua muutoksia ja ihminen saattaa tuntea itsensä joko yliaktiiviseksi tai apaattisen alivireiseksi. Markuksela mainitsee, että ihminen saattaa olla salakavalasti ylikuormittunut jo vuosia ennen kuin uupumus iskee ja ihminen voi jopa tottua uupumukseen, joka tekee siitä vielä petollisempaa.
Toipuminen on yksilöllistä
Toipuminen on mahdollista, mutta toipuminen tapahtuu yksilöllisesti. Toipumista tukevat perusasiat: riittävä ravinto, sopiva liikunta ja keho-mieli-yhteys. Joskus avuksi voi olla kävely luonnon helmassa, taide, musiikki, rauhallinen kosketus, säännöllinen ruokailu ja riittävä uni. Jos nämä eivät auta, kannattaa hakea rohkeasti ammattiapua.
Markuksela kirjoittaa, että on tärkeää oppia säätelemään omaa vireystilaansa, mutta on tärkeää myös huomata millaista oma sisäinen puhe on. On hyvä taito osata kuunnella omaa sisimpäänsä, mutta osata myös ottaa välillä lomaa itsensä tietoisesta kehittämisestä.
