Ongelma on ystävä
Kirjareferaatti kirjasta Ongelmista ratkaisuihin – Lyhytterapian perusteet (Ahola & Furman)
”Ongelman ratkaisemisesta tulevan kunnian pitäisi olla suurempi kuin ongelman tuottama häpeä.”
”If you change the name you change the game.”
”Jokaisessa ongelmassa on hopeareunus.”
Vaikka Ben Furmanin ja Tapani Aholan kirja sisältää myös ripauksen lyhytterapian historiaa, kirja pureutuu nimensäkin mukaisesti erityisesti ongelmien ratkomiseen. Kirja sisältää monipuolisia esimerkkitapauksia, joista on apua terapeuttisessa työskentelyssä. Kirja on hyvin konkreettinen ja sisältää esimerkkien yhteydessä myös erinomaisia pohdintoja.
Jos jossakin laitteessa on vika, yleensä ensimmäisenä täytyy selvittää mistä se johtuu, jotta vika voidaan korjata. Inhimillisen ongelman kohdalla logiikka ei toimi aivan samalla tavalla. Ratkaisukeskeisestä näkökulmasta ongelmien syihin pureutuva lähestymistapa on haastava, jopa haitallinen, sillä inhimilliset ongelmat eivät ole useinkaan yhtä suoraviivaisia kuin esimerkiksi teknisten vempeleiden ongelmat. Ihmiset myös yrittävät ratkaista ongelmiaan usein väärällä tavalla, jolloin ratkaisuyritykset voivat jopa pahentaa ongelmia. Esimerkiksi joku saattaa turruttaa oloaan alkoholilla, toinen kenties välttelemällä asiaa ja niin edelleen. Terapeutin tehtävänä onkin auttaa asiakkaita löytämään parempia ratkaisukeinoja, mutta tärkeintä on tiedostaa, että ratkaisun avaimet löytyvät lopulta aina asiakkaalta itseltään.
Pienin askelin kohti parempaa
Ratkaisukeskeinen ilmapiiri on avainasemassa toiveikkuuden lisäämisessä, sillä ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytään rohkaisemaan ihmisiä muutokseen ja pienin askelin kohti parempaa. On tärkeää muistaa, että ongelmat eivät tuota ihmisille pelkkää kärsimystä vaan ne opettavat myös elämää ja auttavat ratkomaan muita ongelmia. Terapeutin liian ongelmakeskeinen lähestymiskulma on myös siitä haasteellinen, että koko terapiaistunnosta voi tulla liian ongelmakeskeinen ja ongelmat tuntuvat vain kasaantuvan. Kuten Ahola ja Furman kertovat, ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas tulee yhden ongelman kanssa ja lähtiessään kantaa selkä vääränä kasseja, jotka ovat täynnä erilaisia ongelmia. Jos ongelmia kuitenkin on useampia, niin kuin usein onkin, voi ja kannattaa nähdä ne mahdollisuuksien mukaan itsenäisinä ja toisistaan riippumattomina. Hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta on, että ihmisellä voi olla jalkasieni, päänsärky ja hammasmätä ilman, että näillä vaivoilla on välttämättä mitään tekemistä keskenään. Toinen esimerkki on, että ihmisellä voi olla hankaluuksia ihmissuhteissa, paniikkikohtauksia ja traumaattisia lapsuudenkokemuksia ilman, että näilläkään on mitään tekemistä toistensa kanssa. Tässä ehkä kirjan tärkein opetus: Ei pidä lähteä siitä olettamuksesta, että kahden ongelman välillä olisi jokin syy-yhteys. Kaikkia ongelmia ei myöskään tulisi yrittää ratkoa kerralla, sillä jo yhdenkin ongelman onnistunut ratkominen lisää ihmisen luottamusta ja madaltaa kynnystä ratkoa muitakin ongelmia.
Miten asennoidumme ongelmiin?
Nykyään suorastaan rakastetaan erilaisia diagnooseja. Se on tietenkin ymmärrettävääkin ja useassa tapauksessa niistä on paljon hyötyä. Kirjassa on kuitenkin tähän aiheeseen liittyvä äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen huomio. Lapsille, jotka ovat levottomia, sopeutumattomia ja kypsymättömiä, annetaan usein diagnoosiksi AD-HD. Tämän diagnoosin vaarana on, että uskotaan että lapsen ongelma johtuu viasta hänen aivoissaan ja tuolloin luovutaan helposti toivosta ja tehokkaiden ratkaisujen etsimisestä.
Ei ole samantekevää millaisia ongelmia olemme kohdanneet. Ei ole samantekevää millainen menneisyytemme on. Mutta se miten näemme menneisyytemme ja miten asennoidumme ongelmiimme, vaikuttaa siihen, miten näemme tulevaisuutemme ja päinvastoin. Myönteiset tulevaisuuden näkymät herättävät toivoa, mutta joskus on tilanne, että asiakas ei näe mitään myönteistä eikä toivoa missään. Tuolloin viimeistään on hetki kaivella menneisyyttä, kysyä aiemmista elämässä tapahtuneista onnistumisista ja hyvistä hetkistä.
Kaikesta voi selvitä
Kaikesta voi selvitä ja kaikesta kannattaa puhua. Ihan totta. Vaikeudet ja hankaluudet voi nähdä ystävinämme, sillä niistä on apua myös muiden ongelmien ratkaisemisessa. Tähän loppuun haluankin poimia kirjasta tärkeän opetuksen: ”Kun ongelmat nähdään ystävinä, opettajina tai kasvun paikkoina, häpeä korvautuu kunnialla ja ongelmien ratkaiseminen luovalla tavalla yhdessä muiden ihmisten kanssa tulee mahdolliseksi.”
”Kaikesta kyllä selviät
Olet vahvaa tekoa
Löydät sateenkaarten päät
Niin ja kaikki on mahdollista
Näethän minäkin kuljen tässä
Ylpeästi hienon herran elkein
Ja oon kuin herrat
Tai ainakin melkein
Melkein
Kaikesta kyllä selviät.”
Kaikesta kyllä selviät – Jarkko Martikainen & Luotetut miehet
Mikäli kaipaat ihmistä, jolle puhua, löydät lisätietoa terapiapalveluistani täältä.