Mikään ei ole niin tärkeää kuin fanitus!

Mikään ei ole niin tärkeää kuin fanitus!

Luin jo jonkin aikaa sitten Maaret Kallion ja Osmo Kontulan kirjan Happy End. Maarit Kallio ja Osmo Kontula olivat haastatelleet kirjaa varten yli 200 suomalaista naista. Miehiä oli vastaajien joukossa niin vähän, että vain naisten tarinat pääsivät lopulta kirjaan, mikä on kieltämättä aika hassua. Lisäksi kirjan oli hyvin heteronormatiivinen, mutta se siitä.

Kirjassa kerrottiin erilaisia kertomuksia siitä, miten pariskunnat ovat onnistuneet pitämään suhteensa seksuaalisesti vireinä ja onnellisina. Kirjan perusteella voisi kai kiteyttää, että pitkän ja onnellisen suhteen saa aikaiseksi kun on empaattinen ja haluaa olla toista lähellä, koskettaa toista. Lisäksi positiivisuuden voimaan uskoi moni, sekä tietysti siihen, että parisuhteessa on hyvä olla seksuaalisesti utelias.

Mutta. Koska aina tulee se mutta. Minua mietitytti kirjan lukemisen jälkeen, että okei joo, kirjassa mainituilla keinoilla saa varmasti hyviä asioita aikaiseksi, mutta mikä oikeasti saa ihmisen haluamaan toista ja toisen kosketusta yhä uudelleen ja uudelleen, vielä vuosienkin jälkeen. Mikä se taika oikein on?

Katsoin Maria Veitola yökylässä- ohjelman jakson, missä Maria vieraili Tuukka ja Olga Temosen luona. Katsoessani heidän elämäänsä ja arkea, olin aistivinani sen miten suuresti Olga ja Tuukka tuntuivat fanittavan toisiaan. Jäinkin pohtimaan, että voisiko pitkän ja onnellisen parisuhteen salaisuus sittenkin olla toisen ihmisen fanitus, sillä silloin kun toista oikein kovasti fanittaa, silloin toisesta välittää juuri sellaisena kuin hän on, kaikista vioistaan huolimatta ja ehkä juuri niiden vuoksi.