loka 12, 2021
Poimintoja Frank Martelan kirjasta Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä (Gummerus)
”Life Worth Living.”
Koetko, että elämäsi on merkityksetöntä ja absurdia? Mietitkö mitä todella haluaisit tehdä elämälläsi? Pohditko mikä on elämän tarkoitus? Jos vastasit kyllä edes johonkin näistä kysymyksistä, suosittelen lukemaan Martelan kirjan Elämän tarkoitus.
Martela kirjoittaa siitä, miten elämä on absurdia ja kosmisesti ajateltuna mitätöntä. Tiedämme ehkä liikaa, mutta voimme siitä huolimatta elää hyvää elämää. Myös jatkuva onnellisuuden vaatimus on huono tavoite. Elämä on paljon muutakin kuin onnellisuutta ja tavoitteena onnellisuus on huono, sillä se on tunne, joka tulee yleensä muiden asioiden sivutuotteena. Onnellisuus voi tutkimusten mukaan jopa vähentää onnellisuutta ja monille voi tulla syyllinen olo jos ei ole koko ajan onnellinen. Martela puhuu onnellisuusloukusta, johon on nykyään helppo ajautua.
Elämä on elämisen arvoista
Miksi ihminen sitten etsii elämän tarkoitusta? Juuri tämä tekee meistä ihmisiä ja ainutlaatuisia. Martela kirjoittaa siitä kuinka elämän tarkoitus ja elämän merkityksellisyys ovat kaksi eri asiaa. Tarkoitus on ulkopuolelta annettu päämäärä, paikkamme kosmoksessa kun taas merkityksellisyys on subjektiivinen, henkilökohtaisempi asia. Hyvä kysymys onkin: Mitkä asiat saavat elämän tuntumaan elämisen arvoiselta?
Martela heittää seuraavan ajatuksen ilmoille: Mitä jos elämän tarkoitus onkin, että elämällä ei ole tarkoitusta? Hän kertoo hauskan esimerkin kirjasta Linnunradan käsikirja liftareille. Siinä elämän tarkoitukseksi tulostuu luku 42. Melko absurdia, vai mitä? Tarvitseeko elämällä edes olla järjellistä selitystä? Martela kirjoittaa, että elämä koostuu ohikiitävistä hetkistä, ja vaikka ne eivät kestä ikuisesti, se ei vähennä niiden merkitystä. Tieto siitä, että elämme rajallisen ajan, auttaa arvostamaan elämää enemmän. Memento mori – muista, että kuolet.
Merkityksellinen elämä perustuu Martelan mukaan neljän tarpeen tyydyttämiseen. Niitä ovat autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntahtoisuus/hyvän tekeminen. Martela kirjoittaa myös siitä, että ihminen yleensä saa sen mitä tavoittelee, sillä kun ihminen arvostaa jotain, hän ponnistelee sen eteen. Valitse siis tavoitteesi viisasti jos haluat parantaa hyvinvointiasi. Martela rohkaisee myös panostamaan ihmissuhteisiin ja elämään omanlaista elämää, jolloin se saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta.
Life worth living. Siitä tässä on kysymys.
Vahva lukusuositus. Lisätietoa kirjasta täältä.
Lisää blogikirjoituksiani löydät täältä.
loka 7, 2021
Poimintoja kirjasta Kaikki kuluttamisesta (Julia Thuren, Gummerus)
Vastuullisuus on tämän päivän sana. Sen vastakohta voisi olla turha kuluttaminen. Turha kuluttaminen kuluttaa myös henkisesti. Saatamme shoppailla, jotta saisimme hetkellistä hyvää oloa, mutta pian hankinnan jälkeen olo on taas tyhjä ja kierre helposti jatkuu. Kuulostaako tutulta?
Julia Thurenin Kaikki kuluttamisesta on aiheeseen pureutuva eettisen pohdiskeleva ja haastatteluihin perustuva teos. Thuren puhuu kuluttamiseen liittyvistä haasteista, mutta yhtä lailla myös sen tarjoamista mahdollisuuksista muun muassa vastuullisen sijoittamisen kautta.
Kirjassa esitetään useita kysymyksiä, joita lukija voi pohtia ja verrata omaan tapaansa kuluttaa. Mitä ostit viimeksi ja minkä vuoksi? Kaikilla valinnoillamme on yleensä jokin piilomerkitys ja usein teemme hankintoja, jotta saisimme arvostusta muilta ihmisiltä. Me ihmiset toimimme usein niin, että haluamme koko ajan lisää, ja nimenomaan haluamme, emme läheskään aina tarvitse kaikkea haluamaamme.
Kultaisen häkin kirous
Kuinka paljon rahaa elämiseen todella tarvitsee?, kysyy Thuren. Hän mainitsee myös, että erityisesti varakkailla ihmisillä on usein paljon kiirettä ja stressiä, ja työstä voi tulla ns. kultainen häkki, josta on vaikea päästä ulos. Kun tulot ovat korkeat, myös menot ovat yleensä korkeat ja siksi on vaikea siirtyä pienempiin tuloihin. Jos taas tulotaso putoaa itsestä riippumattomista syistä, se on vaikeampaa hyväksyä kuin silloin jos se on oma valinta. Thuren pohtii myös sitä, että tarvitseeko uran edes olla aina nousujohteista vaan voisiko joku taso riittää. Hän myös mainitsee, että mikäli raha ei tuo onnea, se menee silloin todennäköisesti vääriin asioihin.
Thuren esittää kirjassaan myös kolmannen mielenkiintoisen kysymyksen: Onko talouskasvu ikuista? Talous muuttuu koko ajan ja meillä länsimaissa on pitkään ollut vallalla kuluttamista ihannoiva kulttuuri. Thuren haastaa, että kapitalismi pitäisi ajatella kokonaan uudelleen ja olisi hienoa jos yritysten tavoitteeksi tulisi jatkossa entistä enemmän arvon luonti.
Mikä on tärkeintä?
Kirjassa puhutaan myös siitä miten moni etsii hetken nautintoa ja mielihyvää kuluttaessaan eli on ns. hedonisti. Hedonismin rinnalla on kuitenkin eudaimonia, onnellisuusoppi, joka katsoo hedonismia pidemmälle ja pyrkii pitkän tähtäimen hyvinvointiin, henkilökohtaiseen kehittymiseen ja merkityksellisyyteen. Lopuksi onkin ehkä hyvä kysyä: Mitkä asiat sitten ovat tärkeitä ja merkityksellisiä? Ehkä ne ovatkin juuri sellaisia asioita, joita voi saada myös ilman rahaa, kuten vaikkapa suudelmat, hyvin nukutut yöt tai iso sienisaalis.
Vahva lukusuositus! Kirjasta lisätietoa täällä.
Muita blogikirjoituksiani voit lukea täältä.
heinä 15, 2021
Masennus on kuin musta koira, joka saapuu vierailulle usein yllättäen ja ilmoittamatta. Mikään ei tunnu enää kiinnostavan eikä motivoivan, mikään ei tuota mielihyvää ja ilo katoaa elämästä. Ruokahalu on pilalla, muisti pätkii ja keskittymiskyky on kateissa. Kaikki tekemiset vievät hirveästi energiaa ja pää alkaa täyttyä peloilla. Masennuksen oireita ovat usein myös unihäiriöt, itsetuntoon liittyvät muutokset, vetäytyminen ihmissuhteissa, aktivaatiotason muutokset, kognitiiviset oireet, mielihyvän ja nautinnon kokemisen puute, painon ja ruokahalun muutokset, seksuaalisen käyttäytymisen muutokset, kipuoireet ja toivottomuus sekä kuolemaan liittyvät ajatukset. Lisäksi on pelko siitä, että muut ihmiset saisivat tietää ja arvostelisivat. Masennuksen piilottelu vie hurjasti voimia ja aiheuttaa itsetunto-ongelmia. Yksi tyypillisin masennuksen merkki on eristäytyminen, jolloin sosiaaliset kontaktit vähenevät. Joskus on myös niinkin, että masennuksesta kärsivä ei tunne edes epätoivoa tai ahdistusta, sillä hän ei tunne yhtään mitään.
Masennus ei saa määrittää
Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin. Masennukseen liittyy yleensä voimakkaasti kokemus, missä ihminen ajattelee että häntä ei tarvita mihinkään. Jotta ihminen voi hyvin, hänellä tulisi olla jokin merkitys ja tehtävä, josta voi olla ylpeä. Lisäksi, vaikka masennusdiagnoosit ovat hyvinkin yleisiä ja tavallisia, stigma on silti tiukassa. Moni häpeää kertoa diagnoosistaan, sillä ihminen voi kokea itsensä vääränlaiseksi ja kokea sairauden määrittävän koko hänen ihmisarvonsa. Diagnoosi aiheuttaa helposti häpeää, ulkopuolisuuden tunnetta ja heikentää itsemyötätuntoa.
Masennus voi myös helpottaa kun oireille löytyy selitys. Masennuksen voi ikävistä oireista huolimatta nähdä myös mahdollisuutena jonkin uuden kasvulle ihmisen elämässä. Masennus voi herättää siihen, että omat arvot tulisi laittaa uuteen järjestykseen ja samalla se opettaa tervettä itsekkyyttä. Masennusta ei tulisikaan aina ajatella vain negatiivisena asiana, vaan opettavaisena elämänkokemuksena, osana ihmisen elämää. On myös hyvä muistaa, että kaikki päänsisäiset ajatukset ja pelot eivät ole välttämättä totta, vaan monimutkaisten aivojemme satunnaisia impulsseja.
Masennusdiagnoosi voi kuitenkin aiheuttaa myös sen, että ihmisen identiteetti muuttuu ja hän alkaa identifioida itsensä masentuneena eikä ihmisenä, jolla on masennuksen oireita. Masennuksen oireista kärsivä saattaa ajatella, että masennus ei poistu koskaan ja diagnoosi voi vahvistaa tätä ajatusta. Mielestäni tärkeintä ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa on muistaa, että masennus, tai mikään muukaan sairaus, ei koskaan määrittele ihmistä kokonaan vaikka se ilmenisi kuinka voimakkaana, sillä ihminen on aina paljon muutakin kuin ahdistuksensa ja masennuksensa.
Masennusoireista kärsivän asiakkaan kohdalla olisi mielestäni tärkeää keskittää huomio mahdollisuuksien mukaan kaikkeen muuhun kuin itse masennusoireisiin. Olisi mahtavaa nähdä millainen henkilö siellä masennusoireiden takana on ja olisi ilo tutustua siihen henkilöön jos vain suinkin mahdollista. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että ihminen kokee tulleensa kohdatuksi ja että hänellä on turvallinen olo. Toivon, että omassa terapiatyössäni asiakkaillani olisi turvallinen ja luottavainen olo, sillä silloin tunteensakin voi näyttää avoimemmin. Turvallinen ilmapiiri syntyy, kun asiakas kokee, että terapeutti ymmärtää ja hyväksyy hänen tilanteensa.
Itsemyötätuntoa ja voimavaroja
On myös äärimmäisen tärkeää, ettei terapeuttina ruoki ongelmiin suuntautunutta keskustelua vaan hiljalleen johdattaa keskustelua itsemyötätuntoon, asiakkaan omiin voimavaroihin ja sitä kautta näkökulman vaihtamisen taidon opetteluun, sillä masennus ei useinkaan ole pysyvä olotila vaan siitä on mahdollista parantua. Omassa terapiatyössäni yritän aina pitää keskustelun vaakakupin enemmän positiivisessa kuin negatiivisessa, sillä uskon, että kun kääntää katseensa hyvään, hyvä hiljalleen lisääntyy. Paras palkinto on kun asiakkaan silmistä alkaa näkyä toivoa.
Lähteet:
https://headsted.fi/minulla-oli-musta-koira-nimeltaan-masennus/
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00389
Jossakin on ilo (B.Furman & J.Valtonen, 2000)
Masennus pysähtymisenä elämän tienhaaraan (A.Mattila)
Lisätietoja tarjoamistani terapiapalveluista löydät täältä.
