Maailmankaikkeus – Mitä meille tapahtuu tulevaisuudessa?

syys 14, 2021

Poimintoja Stephen Hawkingin teoksesta Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin (WSOY)

Maailmankaikkeus on monelle meistä suuri mysteeri. Teoreettisen fyysikon Stephen Hawkingin viimeiseksi jäänyt kirja kertoo nimensä mukaisesti lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin. Hän oli suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan ”parisuhdeterapeutti”. Hän oli kyselijä, joka kehotti katsomaan omien jalkojen sijasta tähtiin ja optimisti, joka ajatteli että aina on jotain mitä voi tehdä ja onnistua siinä. Kirjassa oli paljon asioita, jotka niin sanotusti menivät minulta ”yli hilseen”, mutta yritin silti pinnistellä ja saada kirjasta irti mahdollisimman paljon.

Elämän suuret kysymykset

Häntä mietityttivät erityisesti elämän suuret kysymykset kuten ajan synty ja kuoleman todellinen luonne. Jos Einstein esitti meille vastauksia, Hawking esitti meille kysymyksiä, kuten:

• Onko Jumala olemassa?
• Kuinka kaikki alkoi?
• Pystymmekö ennustamaan tulevaisuutta?
• Mitä on mustan aukon sisällä?
• Onko aikamatkustus mahdollista?
• Miten muovaamme tulevaisuutta?
• Selviydymmekö hengissä maapallolla?
• Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?
• Pitäisikö meidän asuttaa avaruus?
• Päihittääkö tekoäly meidät?

Hän pohti paljon sitä miten kaikki voikaan ilmestyä tyhjästä. Hän ei uskonut Jumalaan vaan luonnon ja tieteen lakeihin. Hän uskoi, että maailmankaikkeus, avaruus ja energia syntyivät alkuräjähdyksestä, mutta silti häntä pohti miten kaikki voi ilmestyä tyhjästä ja spontaanisti. Silti hän ajatteli, että maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä, sillä ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa eikä tämän vuoksi luojaakaan ole voinut olla olemassa. Hän ei myöskään uskonut taivaaseen tai kuolemanjälkeiseen elämään. Silti hän ajatteli, että elämä jatkuu lapsiemme kautta, vaikka itse muutummekin tomuksi kuoleman jälkeen.

Maailmankaikkeus laajenee

Aikaa ei siis ollut ennen maailmankaikkeuden syntyä, mutta hän uskoi että maailmankaikkeus ei ole ollut olemassa ikuisesti ja tähdet ovat syttyneet jostain syystä. Hän myös kirjoitti siitä, miten kaikki etääntyy jatkuvasti ja maailmankaikkeutemme laajenee koko ajan. Galaksit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan 15 miljardia vuotta sitten, jolloin maailmankaikkeus oli pieni ja tiheä, ja johon on ollut koodattuna koko maailmankaikkeutemme. Hän myös ajatteli, että maailmankaikkeudellamme olisi noin 20 miljardia vuotta jäljellä, jonka jälkeen tähdet palavat loppuun, kaikki kylmenee ja loppuu. Hänen mukaansa myös toisia maailmankaikkeuksia voi olla, mutta emme pysty tutkimaan niitä.

Hawking kirjoitti kirjassaan myös siitä miten olemme uuden evoluution vaiheessa. Viimeisen kymmentuhannen vuoden aikana olemme olleet ulkoisen tiedonvaihdon vaiheessa, ja tieto lisääntyy eksponentiaalisesti koko ajan. Jos lukisi yhden kirjan päivässä, veisi vähintään 10000 vuotta lukea kaikki kansalliskirjaston kirjat ja sinä aikana olisi ehditty jo kirjoittaa valtava määrä uusia kirjoja.

Myös mustat aukot olivat Hawkingin erityinen kiinnostuksen kohde. Hän kuvaili mustaa aukkoa ”jäätyneeksi tähdeksi”, joka imee kaiken ympäriltään. Mustalla aukolla on reuna jota kutsutaan tapahtumahorisontiksi, jota hän vertasi, että se on ”kuin menisi putouksesta kanootilla – reunan ylityksen jälkeen paluuta ei ole.”
Mustan aukon sisällä on paljon informaatiota, joka on piilossa meiltä.

Onko aikamatkustus mahdollista?

Hawking pohti myös aikamatkustamisen mahdollisuutta tieteen näkökulmasta. Hän jopa testasi asiaa niin, että lähetti kutsun aikamatkustamisesta kiinnostuneille ystävilleen vasta tilaisuuden jälkeen ja odotti jos joku olisi ilmaantunut paikalle siitä huolimatta. Hawkingin mukaan aika-avaruuden tulisi olla todella poimuttunut, jotta aikamatkailu olisi edes teoriassa mahdollista ja lisäksi pitäisi muodostua tunneli, jossa olisi madonreikä. Hän pohti myös sitä, että mikäli aikamatkustus olisi mahdollista, miksei kukaan ole käynyt tulevaisuudesta kertomassa meille aikamatkailusta mitään.

Maapalloa kohtaavat uhat

Kohoavat lämpötilat, ilmastonmuutos, sademetsien tuhoutuminen ja jäätiköiden sulaminen huolettivat Hawkingia paljon. Hän kirjoitti, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on mahdollista kunhan vain tehdään poliittisia päätöksiä ja nopeasti. Hänen mielestään suurin uhka ihmiskunnalle on edelleen ydinsota jos esimerkiksi terroristit saavat käyttöönsä näitä aseita, mutta ympäristökatastrofi (ilmaston muutos tai asteroidin törmäys) on selvästi heti seuraavana. Hawkingin ratkaisu tähän olisi, että ihmislajin tulisi keksiä pakenemisreitti pois maapallolta, sillä se on ainoa keino estää itsemme tuholta. Maailman väkiluku kasvaa kaiken aikaa ja pian meillä on se tilanne, että maapallolle jääminen on kuin jäisi autiolle saarelle eikä pyrkisi pois. Jos meiltä loppuu tila, voimme vain lähteä avaruuteen ja se vasta onkin arvaamaton paikka. Hänen mielestään uuden maailman löytäminen pitäisi olla pitkän tähtäimen strategia, mutta kuussa tulisi olla tukikohta jo 30 vuoden päästä. Lisäksi hän painottaa, että ilmastonmuutosta vastaan tulisi taistella samaan aikaan kun mietitään vaihtoehtoja asumiselle.

Hawkingia mietitytti myös tekoäly ja se, päihittääkö tekoäly meidät vai voiko se olla ihmiskunnan pelastus. Hänen mukaansa tietokoneet todennäköisesti ohittavat ihmisen älykkyydessä ja kehittyvät myös älykkyydessä ilman ihmisen apua. Meidän ihmisten pitäisi kuitenkin varmistaa, että tietokoneiden tavoitteet ovat samanlaiset kuin meillä ihmisillä ja että sitä voi kontrolloida. Tekoäly voisi tulevaisuudessa poistaa meiltä muun muassa sairauksia ja köyhyyttä.

Tieteen ja opiskelun tärkeys

Hawkingin ALS-sairaus vammautti hänet hyvin nuorena, mutta lääketieteen ja tekniikan ansiosta hän pystyi jatkamaan työskentelyä pidempään kuin kukaan olisi uskonut. Hänen mielensä oli vapaa vaikka ruumis oli rajallinen. Hän uskoi, että kaikilla elämänalueilla on mahdollisuus tehdä innovaatioita, sillä aina voi pyrkiä johonkin. Hän painotti tieteen opiskelun tärkeyttä siitäkin huolimatta, että kaikista ei tule tutkijoita. Hän uskoi, että päätyipä ihminen tekemään mitä tahansa, tiedettä kannattaa seurata. Hän sanoi, että maailma tulee muuttumaan valtavasti jo seuraavan 50 vuoden aikana, minkä aikana selvitämme monia asioita kuten miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Hän myös mainitsi, että emme voi koskaan tietää missä seuraava tieteellinen löytö tehdään ja kuka sen tekee, joten hän rohkaisi etsimään ja innostumaan, olemaan uteliaita ja vapauttamaan mielikuvituksensa.

Nosta katse tähtii, ei alas jalkoihin.

Vahva lukusuositus 5/5. Lisätietoja kirjasta täällä.

Muita blogikirjoituksiani pääset lukemaan täältä.