Ajatukset ja tunteet

Ajatukset ja tunteet

Poimintoja kirjasta That Little Voice In Your Head (M.Gawdat / Pan Mcmillan)

”Learn to make your reptile safe.”

”Hold your heart kindly like a delicate butterfly.”

”When the masks drop, you will feel real joy.”

”Wear your heart on your sleeve.”

”We only feel when we are alive and we are only alive when we feel.”

”To lose, you must have it in the first place.”

”Anything worthwhile is never easy.”

Ajattelin, että Mo Gawdatin esikoisteos Solve For Happy olisi kenties paras lukemani kirja ikinä, mutta saatoin olla väärässä. Gawdatin uusin teos That Little Voice In Your Head on tajunnanräjäyttävä siitäkin huolimatta, että Gawdat kirjoittaa hyvin tutuista teemoista kuten tunteista, ajattelusta, aivoista, onnellisuudesta, kiitollisuudesta sekä tottakai onnellisuuden yhtälöistä. Nyt hänellä on kuitenkin rohkea haaste meille kaikille: 1 miljardia onnellista.

Gawdat kirjoittaa siitä kuinka jokaisella meistä on tilanteita, joissa huomaamme, että ajattelumme harhailee. Saatamme toistaa haitallisia ajatusmalleja päivistä, viikoista tai jopa vuosista toiseen – ja meistä tulee niissä todellisia eksperttejä. Me tunnemme hirveän määrän erilaisia tunteita, ja kun emme tunne, tunnemme silloinkin tylsyyttä. Myös epätoivo saa meidät tuntemaan itsemme tunnottomiksi (numb).

Fake it ’till you make it

”Fake it ’till you make it.” Siinä ehkä huonoin vinkki mitä on olemassa, sanoo Gawdat. Ihmiset ovat mestareita piilottelemaan tunteitaan, ja usein esitämme, että ”ei tunnu missään”. Jokainen päähämme tupsahtava ajatus kuitenkin aiheuttaa meissä jonkin tunteen. Koska Gawdat on koulutukseltaan insinööri, hän rakastaa selittää asiat erilaisin yhtälöin. Esimerkiksi kateuden yhtälö on seuraavanlainen: Kateus on yhtä kuin mitä toisella on, minkä toivon, että minulla olisi vähennettynä se, mitä minulla on.

Gawdat rohkaisee tuntemaan tunteet, sillä muuten niistä kasvaa hirviö. Hän rohkaisee myös jakamaan tunteet, mutta vain luotettujen henkilöiden kanssa. Saatamme joskus pidätellä tunteitamme, koska pelkäämme muiden ihmisten reaktioita. Tunteemme ovat kuitenkin herkkiä, niitä pitää rakastaa ja hyväksyä ne. Ne ovat elämän suola. Anna muiden tuntea myös ja auta heitä avautumaan ilman arvostelua. Ole empaattinen.

Se, että ihmiset eivät koskaan muuttuisi, ei pidä paikkansa, sanoo Gawdat. Hän puhuu neuroplastisuudesta ja siitä, miten harjoittelulla ja määrätietoisuudella voimme päästä haluamaamme tavoitteeseen. Hän kertoo siitä, kuinka ihminen yleensä rakastaa draamaa ja siksi me myös toistamme samaa tarinaa, samaa ”looppia” eli silmukkaa. Sama tarina toistettuna vahvistaa aivojen yhteyksiä, ja kun etsimme elämästämme asioita jotka pelottavat meitä, tulemme yhä pelokkaammiksi.

Gawdat kertoo kirjassaan lukuisia tapoja, joiden avulla voi harjoitella esimerkiksi kiitollisuutta, hyvyyttä, rakkautta itseään kohtaan tai vaikkapa kärsivällisyyttä. Hän opastaa muun muassa miten ihminen pystyy halutessaan muuttamaan tunteitaan hetkessä. Hän avaa, kuinka aivojen toiminta vaikuttaa hormoneihimme, mutta ehkä tärkeimpänä hän muistuttaa, että mikään tunne ei loppujen lopuksi voi meitä satuttaa ellemme anna sille sitä voimaa.

Lopeta stressaaminen

Kuulostaa vaikealta, mutta se on Gawdatin mukaan yllättävän helppoa. Gawdat kehottaa tekemään päätöksen heti ja aloittamaan pitämällä tauko ja venyttelemään. Hän puhuu psykologisesta rauhoittumisesta ja rentoutumisen taidosta, jolloin on tarkoitus päästä pois ”loopista”. Muuten ajaudumme syöksykierteeseen, joka saa meidät onnettomiksi.


Hän vertaa aivojamme tietokoneeseen, jolla on rajalliset resurssit sekä prosessorin teho. Jos kuormitamme aivojamme liikaa, aivomme ”jumittuvat” aivan samaan tapaan kuin kävisi tietokoneellekin. Siksi onkin tärkeää kiinnittää huomio aitoihin ja olennaisiin asioihin, jolloin aivot eivät ylikuormitu. Kun huomaa, että aivot alkavat ylikuormittua, kannatta varmistaa, että ei ainakaan yritä tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Gawdat muistuttaa, että multitasking eli monen asian yhtäaikainen suorittaminen ei ole mahdollista. Tee siis kaikki yksi asia kerrallaan, ja niin kuin tekisit sen ensimmäistä kertaa. Ota vaikkapa mansikka käteesi, ihaile sitä hetki, ota siitä pieni palanen, pureskele hyvin ja nielaise. Tai jos hartiasi tuntuvat kipeiltä, älä vastusta kipua vaan hiero niitä hetki, ja vain ole ja kuulostele.

Ajattelu ei ole pahasta

Ajattelu ei ole paha asia. Jos ajattelet hyviä asioita, anna mennä. Gawdat painottaa, että tärkeintä olisi saada poistettua turha negatiivinen ajattelu, ei siis kaikkea negatiivista ajattelua. On tärkeää ottaa vastaan ne ajatukset ja tunteet, jotka nousevat esille. Pikkuhiljaa mieli alkaa muovautua kohti parempaa, mutta se vaatii kurinalaisuutta ja harjoitusta. Älä ajattele on huono tavoite, sillä se ei ole mahdollista. Parempi tavoite on opetella ajattelemaan positiivisemmin.

Kukaan ei ole aina onnellinen, kaikki ovat joskus onnettomia. On kuitenkin mahdollista opetella palaamaan nopeasti onnellisuuteen (bounce back time). Gawdat puhuu siitä, miten aivomme eivät aina tiedä totuutta, ne vain olettavat asioita. Siksi hän suosittelee selvittämään totuuden! Aivojemme todellisuuteen vaikuttavat aiemmat draamat, muistot jne. Siksi aivoiltamme pitääkin vaatia todistusaineistoa väitteiden tueksi. Saatat esimerkiksi ajatella: ”Hän ei enää rakasta minua”. Onko tämä oikeasti totta?

Älä anna minkään valheen musertaa sinua, pyytää Gawdat. Haitalliset ajatukset ovat usein toistuvia ja niistä ei ole meille mitään hyötyä. Gawdat vertaa niitä metelöivään hälytysjärjestelmään. Miksi vain istuisit ja kuuntelisit sitä meteliä? Mitä hyötyä siitä on? Näin toimimalla jatkaisit vain omaa kärsimystäsi. Tee siis jotain asialle, ja kun teet, alat voida paremmin, lupaa Gawdat.

Mitä jos kärsimys on kroonista?

Gawdat ajattelee, että jokaisella kärsimyksellä on myös positiivinen puoli. Hän kysyy: ”Jos saisit poistettua kaikki kokemasi vaikeudet, mutta samalla poistuisivat kaikki ne asiat, jotka olet oppinut vaikeuksiesi vuoksi, suostuisitko?” Gawdat muistuttaa, että ulkopuolisia voimia on vaikea hallita eikä menetettyä saa takaisin, mutta voimme kaikesta tästä huolimatta yrittää tehdä maailmasta paremman paikan. Hyväksy tilanteesi ja sitoudu tekemään jokaisesta päivästä hieman parempi. Älä luovuta, kokeile uudelleen, ole legenda! Anna myrskyn riepotella kunnes alkaa tyyntyä.

Elämä on nollasummapeliä

Kaikki mitä kutsumme elämäämme, maksaa. Gawdat kertoo muutaman konkreettisen esimerkin: Paita pitää pestä, pesukone pitää huollattaa, kännykkä pitää ladata ja niin edelleen. Kaikista näistä asioista on varmasti hyötyä, mutta mikään ei ole ilmaista. Enemmän ei siis aina tarkoita onnellisempaa elämää. Kun meillä on enemmän rahaa kuin tarvitsemme, me kulutamme sen asioihin, joita emme edes halua.

Gawdat rohkaisee kaikkia antamaan, mutta myös vastaanottamaan. Hän kehottaa ottamaan osaa kiltteyshaasteeseen: Anna joka päivä jotain tuntemattomalle ihmiselle. Hymyile. Sano jotain mukavaa ihmisille, jotka eivät odota sitä. Ota kontaktia ihmisiin, joita et edes tunne. Pistä hyvä kiertämään. Tavoitteena 1 miljardia onnellista.

Kirjan lopussa hän pyytää lukijoita lähettämään rukouksen edesmenneelle pojalleen Alille. Lue kirja, niin tiedät miksi.

Erittäin vahva lukusuositus!!! <3

Lisätietoa kirjasta löydät täältä

Lisätietoa terapiapalveluistani

Rakkaus

Rakkaus

Poimintoja Tommy Hellstenin äänikirjasta Rakkaus (Readme)

Rakkaus – Mitä se on? Tätä on pohdittu varmasti koko ihmiskunnan historian ajan. Kuuntelin Tommy Hellsten äänikirjan Rakkaus, jossa hän kertoo rakkaudesta kauniisti ja viisaasti. ”Vain rakkaudessa voi olla heikko, keskeneräinen ja inhimillinen. Vain rakkaudessa voi elää.”

Hellsten sanoo, että rakkauteen liittyy vahvasti nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve. Saatamme myös ajatella, että rakkaus täytyy ansaita, jolloin ihminen yrittää olla kiltti ja kelpaava. Tämä aiheuttaa sen, että ihminen muuttuu helposti joksikin mitä ei ole.

Rakkautta ei voi ansaita, ostaa tai vaatia, mutta rakkaudelle voi antautua, sanoo Hellsten. Hän puhuu siitä, kuinka ihminen on heikko juuri siksi, että hän antautuisi rakkaudelle. Heikkous ja arvottomuus vievät meidät rakkauden äärelle.

Rakkautta ei voi vaatia.

Rakkaus on ihmisen sielun keskeisin tarve. Kun rakkaus väistyy, syntyy tyhjiö, koska kukaan ei rakasta. Rakkautta ei voi kuitenkaan pakottaa, sillä sielu voi rakastaa vain vapaudesta käsin. Hellsten kertoo, että jos toinen alkaa hylätä, tulee pelko ja alkaa syytellä toista. Tämä entisestään karkottaa toisen ja ihminen menettää sen mihin hän ripustautuu.

Hellsten rohkaiseekin siirtymään toisen ihmisen tutkimisesta itsensä tutkimiseen. Mitä syvemmälle uskallat katsoa itseäsi, sitä helpompi toista on kunnioittaa. Hellsten puhuu myös erillisyydestä, siitä kuinka erillisyydestä käsin voi antaa toisen mennä – Saat sen mistä luovut, menetät sen mihin takerrut.

Anna elämän kantaa

Onko maailmankaikkeus hyväntahtoinen vai pahantahtoinen? Kumpaan sinä uskot?, kysyy Hellsten. Jos ihminen uskoo enemmän pahantahtoiseen maailmaan, saattaa ajautua pelkojen maailmaan, josta käsin alkaa toimimaan ylivarovaisesti. Hän muistuttaa, että yliturvallisuuden vaatimus aiheuttaa sen, ettei uskalla elää. Hän kehottaa luopumaan itse rakennetusta turvasta ja hyppäämään elämään, kannettuna olemiseen. Vasta sitten saa huomata, että elämä kantaa.

Voit kuunnella äänikirjan täällä.

Lisätietoa terapiapalveluistani löydät täältä.

Mikä on elämän tarkoitus?

Mikä on elämän tarkoitus?

Poimintoja Frank Martelan kirjasta Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä (Gummerus)

Life Worth Living.”

Koetko, että elämäsi on merkityksetöntä ja absurdia? Mietitkö mitä todella haluaisit tehdä elämälläsi? Pohditko mikä on elämän tarkoitus? Jos vastasit kyllä edes johonkin näistä kysymyksistä, suosittelen lukemaan Martelan kirjan Elämän tarkoitus.

Martela kirjoittaa siitä, miten elämä on absurdia ja kosmisesti ajateltuna mitätöntä. Tiedämme ehkä liikaa, mutta voimme siitä huolimatta elää hyvää elämää. Myös jatkuva onnellisuuden vaatimus on huono tavoite. Elämä on paljon muutakin kuin onnellisuutta ja tavoitteena onnellisuus on huono, sillä se on tunne, joka tulee yleensä muiden asioiden sivutuotteena. Onnellisuus voi tutkimusten mukaan jopa vähentää onnellisuutta ja monille voi tulla syyllinen olo jos ei ole koko ajan onnellinen. Martela puhuu onnellisuusloukusta, johon on nykyään helppo ajautua.

Elämä on elämisen arvoista

Miksi ihminen sitten etsii elämän tarkoitusta? Juuri tämä tekee meistä ihmisiä ja ainutlaatuisia. Martela kirjoittaa siitä kuinka elämän tarkoitus ja elämän merkityksellisyys ovat kaksi eri asiaa. Tarkoitus on ulkopuolelta annettu päämäärä, paikkamme kosmoksessa kun taas merkityksellisyys on subjektiivinen, henkilökohtaisempi asia. Hyvä kysymys onkin: Mitkä asiat saavat elämän tuntumaan elämisen arvoiselta?

Martela heittää seuraavan ajatuksen ilmoille: Mitä jos elämän tarkoitus onkin, että elämällä ei ole tarkoitusta? Hän kertoo hauskan esimerkin kirjasta Linnunradan käsikirja liftareille. Siinä elämän tarkoitukseksi tulostuu luku 42. Melko absurdia, vai mitä? Tarvitseeko elämällä edes olla järjellistä selitystä? Martela kirjoittaa, että elämä koostuu ohikiitävistä hetkistä, ja vaikka ne eivät kestä ikuisesti, se ei vähennä niiden merkitystä. Tieto siitä, että elämme rajallisen ajan, auttaa arvostamaan elämää enemmän. Memento mori – muista, että kuolet.

Merkityksellinen elämä perustuu Martelan mukaan neljän tarpeen tyydyttämiseen. Niitä ovat autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntahtoisuus/hyvän tekeminen. Martela kirjoittaa myös siitä, että ihminen yleensä saa sen mitä tavoittelee, sillä kun ihminen arvostaa jotain, hän ponnistelee sen eteen. Valitse siis tavoitteesi viisasti jos haluat parantaa hyvinvointiasi. Martela rohkaisee myös panostamaan ihmissuhteisiin ja elämään omanlaista elämää, jolloin se saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta.

Life worth living. Siitä tässä on kysymys.

Vahva lukusuositus. Lisätietoa kirjasta täältä.

Lisää blogikirjoituksiani löydät täältä.