loka 11, 2021
Kirjareferaatti/kirja-arvostelu kirjasta Brief Coaching, Ratkaisukeskeinen näkökulma (C. Iveson, E. George, H. Ratner)
”Jos meillä ei ole ääntä, muut piirtävät maailman rajat ja lopulta menetämme paikkamme siinä.”
Brief Coaching on vahvan ratkaisukeskeinen kirja, joka katsoo ratkaisukeskeisyyttä valmennuksen näkökulmasta. Kirjassa sanotaan, että käytännössä ratkaisukeskeinen valmennus ja ratkaisukeskeinen terapia ovat sama asia. Brief coaching on yksi ratkaisukeskeisen valmennuksen lähestymistavoista, joka antaa eniten tilaa asiakkaalle ja on kestoltaan lyhin. Brief Coachingissa keskitytään vikojen sijasta voimavaroihin, kartoitetaan mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia ja tutkitaan mikä on jo edistänyt toivotun tulevaisuuden toteutumista. Brief Coachingissa uskotaan, että asiaskas on elämänsä kaikkien osa-alueiden asiantuntija.
Kirjassa painotetaan, että ratkaisukeskeisen valmentajan ei tulisi kysellä asiakkaalta enempää kuin on kulloisenkin tehtävän osalta tarpeen. Valmennuksessa ei myöskään takerruta siihen, että asiakkaalla on ongelmia, vaan osoitetaan ymmärrystä ja uskoa siihen, että asiakkaalla on hyvä syy haluta muutosta elämäänsä. On tärkeää, että asiakasta kuunnellaan rakentaaksemme uutta, ei ymmärtääksemme ongelmaa. Kun asiakkaan kanssa löydetään uusia voimavaroja, niiden avulla asiakas kykenee ratkaisemaan ongelmansa. Kun asiakkaat löytävät näitä voimavaroja, on todella tärkeää juhlistaa niitä ja keskustella siitä, miten asiakas onnistui tekemään sen. Tavoitteiden tulee olla myös riittävän selkeät, jotta tavoitteisiin on realistisempi päästä. Esimerkiksi onnellisuus ei ehkä ole paras tavoite, sillä onnellisuus on tunne, joka voi koostua monista erillisistä asioista.
Kirjassa mainitaan myös siitä, miten asiakkaan olisi hyvä ymmärtää sinnittelyn merkitys. Joskus ongelmien yhteydessä ihminen joutuu sinnittelemään vaikeiden aikojen yli, sillä kestämättömältäkin tuntuvassa tilanteessa on hetkiä, jolloin ongelma ei hallitse asiakkaan elämää koko aikaa samalla tavoin. Oli tilanne kuinka hankala tahansa, huonoimmastakin hetkestä voidaan löytää jotain hyvää mihin tarttua. Siinä me terapeutit ja valmentajat voimme olla suurena apuna.
Lisää blogikirjoituksiani löydät täältä.
huhti 5, 2021
Paha päivä ei jatku ikuisesti. Kirjallisuusraportti kirjasta Pieni Askel (Yvonne Dolan)
”When life is hard, you have to change.” – Change, Blind Melon
”Stay with me, let’s just breathe” – Just Breathe, Pearl Jam
Selvitä kuka olet riippumatta kaikista ihmissuhteistasi ja alat voida paremmin.
Näin kirjoittaa psykoterapeutti Yvonne Dolan, jonka teos Pieni Askel sisältää paljon erinomaisia konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia kaikille, jotka ovat kokeneet elämässään jotain traumaattista tai jotka työskentelevät traumatisoituneiden ihmisten auttamiseksi.
Dolan kirjoittaa siitä kuinka traumaattisen kokemuksen jälkeen ihminen on aluksi uhri. Siihen liittyy yleensä voimakkaita tunteita kuten surua ja vihaa. Uhrivaihe on tärkeä eikä voimakkaita tunteita kannata pelästyä tai torjua, sillä silloin ihminen ymmärtää joutuneensa uhriksi. Uhrin viittaa ei kuitenkaan kannata kantaa liian pitkään, sillä jos näkee itsensä jatkuvasti vain uhrina, se johtaa lopulta avuttomuuden ja epätoivon tunteisiin ja passiivisuuteen.
Uhrista selviytyjäksi
Uhrivaiheen jälkeen ihmisestä tulee selviytyjä, jolla on on palautunut kyky toimia tuottavasti jokapäiväisessä elämässä. Moni trauman kokenut pitää itseään selviytyjänä, mutta Dolan varoittaa jäämästä selviytyjävaiheeseen loppuelämäksi. Hän rohkaisee suuntaamaan kohti Autenttista Itseä, joka on vaihe, jossa ihminen alkaa elää. Silloin ihminen ei elä enää vain suhteessa pahoihin asioihin, joista hän selvisi, vaan suhteessa nykyhetkeen ja tulevaisuuden toiveisiin. Tämä jos mikä on ratkaisukeskeistä ajattelua, jossa ongelmien ja elämän eteen tuomien haasteiden ei anneta määritellä ihmistä kokonaan vaan etsitään niitä pieniä askelia, joilla päästään lopulta nauttimaan elämästä täysillä.
On äärimmäisen tärkeää oppia tuntemaan itsensä ja sitä kautta oppia myös lohduttamaan itse itseään. Kun selvität kuka olet riippumatta kaikista ihmissuhteistasi, alat voida paremmin. Dolan mainitsee kirjassaan myös erinomaisen pointin: Jos kärsit kyvyttömyydestä rakastaa ja arvostaa itseäsi, olet yhtä kyvytön täysin rakastamaan toista ihmistä.
Dolan kirjoittaa siitä miten eriytyminen on asteittainen kehitysprosessi, joka voi olla hyvinkin koko elämän mittainen prosessi. Kuitenkin mitä eriytyneimpiä meistä tulee, sitä paremmin kykenemme ”pysymään kasassa” elämän haasteiden edessä, ja käsittelemään sekä lopulta voittamaan sen väistämättömän ahdistuksen, joka liittyy stressaaviin elämän tapahtumiin.
Alakulo kuuluu välillä elämään
Ei ole varmaankaan olemassa ketään aikuista, joka ei olisi elämänsä aikana koskaan kokenut emotionaalisesti synkkää jaksoa. Dolan kirjoittaakin, että toivottomuuden ajoittainen kokeminen ei ole merkki epäonnistumisesta ja että alakulo kuuluu elämään silloin tällöin. Ne pitää vain nähdä ohimenevinä eikä pysyvinä tiloina ja ne menevät usein vähitellen ohi kun jatkaa jokapäiväistä elämää.
Dolan nostaa kirjassaan esille yksinkertaisen, mutta niin tärkeän asian: itsestään huolehtimisen. Listaan tähän muutamia Dolanin mainitsemia hyviä keinoja:
- Syö kunnon ateria
- Lepää vähän
- Ota kylpy (on vain harvoja ongelmia jotka eivät tule paremmiksi kuuman kylvyn ja hyvien yöunien avulla)
- Pidä tauko
- Harrasta liikuntaa
- Mene hierontaan
- Käy lääkärin tutkimuksessa
Muista että mikään, olkoonpa se paha päivä tai yö tai järkyttävä tapahtuma, ei jatku ikuisesti. Muutos on väistämätön ja ennemmin tai myöhemmin tämäkin hetki menee ohitse.
Lisätietoja Dolanin kirjasta täällä.
Lisää terapiapalveluistani löydät täältä.
